maanantai 28. tammikuuta 2013

Floripa


Mulla on nyt tauon jälkeen niin hirrrveesti asiaa, etten tiiä mistä alottaa. Eli alotetaan ihan alusta! :D Rannalta kotiuduin jo muutama päivä sitten, mutta on pidelly niin kiirettä, etten oo vaan kerenny koneelle tai kirjotteleen.

Lähettiin siis viime viikon torstaina Guaratubaan, parin tunnin päähän rannalle jossa myös kaks viikkoo sitten olin. Viivyttiin torstaista maanantai-aamuun, pelkästään altaassa lilluen, rannalla löhöillen, syöden ja ennenkaikkea aurinkoa ottaen. Jo oikeestaan päivän jälkeen olin aika papu :D Parina iltana käytiin kävelemässä auringonlaskun aikaan 8 kilometriä auringonlaskun aikaan ja siitä pulahdettiin mereen tai altaaseen. Käytiin myös Guaratuban hurjat shoppailumahdollisuudet läpi, joista ei onneks jääny käteen mitään muuta kun aurinkolasit. Mun perheellä on siis ollu toi talo tuolla koko elämänsä ajan, eli tuttu paikka :) Tulihan tuolla taas puuhailtua kaikennäköstä, mut tuntuu etten muista eilistä pidemmälle, joten annetaan kuvien puhua puolestaan!





Kotikatu Guaratubassa :)

Guaratuba!

Mä ja kookos :D


rapu rapunen rapusten maasta :)

mä voitin joka matsin!!!! uhuuul


polttaa polttaaaa
Maanantaina lähettiin ennen yheksää ajaan Florianopolista. Tunti meni nukkuessa ja loput kaks kuunnellessa musaa ja ihmetellen. En tiiä miks, mutta täällä autossa istuminen on ihanaa :D Sillon joskus kun ajettiin Argentinaan ja Paraguayhin se 10 tuntia, niin olisin ihan hyvin voinu istua toiset 10 enkä ois millään halunnu nousta autosta. Toi kolme tuntia meni siis hujauksessa ja saavuttiin Floripan keskustaan. Sain haukkoo jo tossa vaiheessa henkeeni, kun meri turkoosi meri kimmalsi ja lämpötila huiteli yli kolmessakympissä. Mentiin ostarille lounastaan ja sen katolta mun perhe näytti että tossa tien toisella puolella oleva hotelli on meidän. Okei, olin oottanu jotain ihan täysin normaalia peruspekkahuoneistoo, mutta nää oli päättäny yllättää mut viiden tähden hotelilla. Olin pakannu mukaani vaan ne rumimmat rätit siinä ajatuksessa, että meen kuitenkin pelkästään biitsille eikä kukaan nää mua. Ehkä siinä siis kunnon römppäronjana erottu vähän joukosta, kun hoteli oli täynnä sellasia minkkirouvia joiden parfyymit haisi 15. kerrokseen asti. Kammettiin heti ensimmäisenä altaalle ihasteleen näköaloja ja nauttiin hedelmäjuomia :)







Illemmalla lähettiin ajamaan ympäri keskustaa ja näköalapaikkoja. Tarkotuksena oli mennä illalla viereiseen ostariin shoppaileen, mutta aika hujahti niin nopeesti että kerettiin vasta puoli kymmeneltä ja ostari suljettiin jo 10 :( Syötiin siis vaan illallinen ja tultiin takas hotlalle. Vanhemmat paineli nukkuun, mutta me siskon kanssa vielä viideltä kukuttiin nauramassa ja juttelemassa. Kostautu kyllä aamulla kun raahaudittiin silmät puoliummessa aamupalalle :D Suomessa oon tottunu näihin 5 tunnin yöuniin eikä se sinänsä tunnu enää miltään, mutta täällä tulee nukuttua aina se 10 tuntia niin oudokseltaan tuntu kyllä ihan ylivoimaselta päästä ylös. Varsinkin kun ne hotellin sängyt oli pehmeitä ja olisin voinu nukkua koko päivän. Kahvin kuitenkin pelasti vähän ja se hotelin aamupala! Arvatkaa vaan mätöinkö kaikki maholliset croisantit, jugurtit, leivät, munakkaat, nakit, hedelmät, pullat, keksit, kakut ymsymsyms... Sisko söi ensimmäistä lautastaan ja totes olevansa valmis. Oli pakko kysyä että kai sä pilailet, mä vasta alotin :D Pakkohan nyt hyvä seisovapöytä on hyödyntää?! Aamiaisen jälkeen pakattiinkin kamat ja lähettiin rantoja kohti! Meidän toidelle hotelille oli netissä ilmotettu väärä osote, joten yritettiin ettiä sitä turhaan yli tunti. Tää toinen "hotelli" oli rivitalon tyyppinen pieni asunto. Aikamoinen hyppy tästä viiden tähden hotellista, mutta ihan söpö ja kyllä yks yö hyvin meni, vaikka hämähäkin seittejä roikkukin joka paikassa ja suihkussa oli pelkkää kylmää vettä. Sinkoiltiin biitsiltä toiselle, käveltiin, ajettiin taas vähän, käveltiin, uitiin, ajettiin, käveltiin... Toi päivä tuntu ihan hirmu pitkältä :D Pakko vaan myöntää että aurinko vie niin paljon voimia, ettei oikeesti vaan jaksa painaa niin kun normaalisti. Illemmalla mentiin vielä yhdelle rannalle, jossa on hyvät hiekkadyynit ja mahdollisuus lautailla niillä. Otettiin sellanen lauta, jolla voi laskee pyllymäkee. Hirmu montaa kertaa ei jaksanu laskee, kun siinä hiekassa tarpominenkin tuntu niin hitsin rankalta :D Sen päätteks pulahdettiin vielä meressä ja tässä vaiheessa kaikki oli niin kuitteja, että oli pakko päästä lepään ja peseytyyn. Kylmien suihkujen jälkeen lähettiin vielä raflaan illastamaan, kun oli mun puolivuotispäivä täällä. Asunnolle kun päästiin niin ei paljoo enää puhetta tullu, kun kaikki vaan lötkähti sänkyihinsä täysin raatoina :D










Keskiviikkona lähettiin aamusta syömään aamupalaa eri hotelille, jonka jälkeen pakattiin kamat autoon ja ajettiin parin tunnin vähän Camboriuun.Camboriu on kanssa yks näistä paikoista, missä on paljon kesäasuntoja ja hyviä rantoja. En oikeestaan tienny taaskaan mitä ollaan menossa tekeen, istuin vaan takapenkillä mussuttamassa suklaata ja nukkumassa. Jossain vaiheessa auto kuitenkin pysähty ja saavuttiin puiston tapaseen paikkaan..






Mentiin tollasilla vaunuilla tajuttoman korkeella! Meren yltä ja viidakon läpi. En oo koskaan ajatellu pelkääväni korkeita paikkoja, mutta tossa kyllä vähän puristelin kynsiä kämmeniin kun hirvitti sen verran :D Mentiin myös viidakon läpi menevään vuoristorataan, jossa istuttiin vaunuissa niin että yks ohjas sellasilla kepeillä ja toinen istu edessä. Mä tietenkin jouduin ohjaajaks kun oon pitempi kun sisko. Ajateltiin että se olis ollu sellanen suht hidas kärry että kerkee vähän kattoon maidemia, mutta ei. Se kärry suhahti täysia viidakkoon ja meistä kumpikin kilju niin että metsä raiku :D Sai kyllä sydämen hakkaamaan ihan hyvään tahtiin.



Käytiin vielä yhessä ostarissa kiertelemässä ja sitten palattiinkin Guaratubaan vielä yhdeks yöks, ennenkö palattiin Curitibaan :) Ei voi muuta sanoo kun että hyvä reissu! Ja niille jotka suunnittelee Brasseihin lähtöö, niin kannattaa merkitä Floripa matkanvarrelle. Ja vaikka ne maisemat onkin upeita, niin olkaa fiksumpia ja älkää ottako kuvaa joka hemmetin kivenkolosta ja kannonrääpäleestä. Siirsin koneelle yli tuhat kuvaa ja tuntuu että jokasta kuvaa on 3 samanlaista, aina vaan tyyliin päänasento muuttuu. Toivottavasti joku jakso ees kattoo kaikki kuvat, ja jos ei, niin ees muutaman :D
Piti vielä se sanoo, että jos on postaustoiveita niin kertokaa!! Jotain syvällisempää vaihtaritunnepostausta, ruokapostausta, musapostausta, perhepostausta, eroavaisuuksia Suomen ja Brassejen välillä, vinkkejä lähtevillä yms..? Kaikki otetaan vastaan! Nyt mä kuitenkin siirryn kattoon huomisen salkkarit ja jatkan mun kotipäivää. Äiti hienovarasesti vihjas, että jos pysyisin tänään kotona kun oon viimeset päivät asunu lähinnä kavereiden luona ja sinkoillu paikasta toiseen kun elohiiri. Päätin kyllä käydä lenkillä, mutta jätän sen illemmaks kun ei oo enää niin kuuma :)
Näihin tunnelmiin, tchau!

20 kommenttia:

  1. lämmittipä noi kuvat paljon täällä suomessa:) mut niin must ois kiva jos tekisit eroavaisuuksii suomalaisten ja brassien välillä ja ois kans kiva kuulla vinkkejä lähteville ja kaikkii mitä jouduit tekemään ennen vuotta! haastatteluista ym! oikeestaa noi kaikki aiheet mitä laitoit tohon esimerkiks nii kiinnostas heh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeeeij kiva kuulla :) Yritän miettii noita mitä sanoit! Yllättävän vaikee keksii noita eroovaisuuksia, kun on jo niin tottunu kaikkeen, ettei enää ees muista mikä on erilaista! :D Mutta mä pohdin haha:)

      Poista
  2. kaikki ideat kuullosti hyvilt mut etenki noi eroavaisuudet ja vinkit!

    VastaaPoista
  3. Silmät lautasina mä selailin tätä postausta, voi kun pääsisin sinne jo!

    Ihania maisemia ja kuulostaa niin unelmaiselta lomalta, että pakko on pistää tuo... Floripa muistiin, vaikka en siellä oman vuoteni aikana kävisikään!

    Mä toivoisin ehkä jotain vinkkejä tuleville vaihtareille, niin sellaisia henkisiä kuin ihan jotain "ota mukaan..." juttujakin :)
    Sitte ois kiinnostavaa ylipäätään kuulla, minkä ikävöiminen yllätti sut (eli siis joku juttu Suomesta, jota et ajatellut kaipaavas vuotes aikana).
    Ois myös kiinnostavaa kuulla miten sulla ennen vuotta olleet odotukset on vaikuttaneet sun vuoteen ja/tai osoittautuneet oikeiksi tai vääriksi.
    Olin varman taas kerran tarpeeksi epäselvä :D analysoi kysmystä niin kuin haluat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Floripa todellakin! Kinuat sun perheen viemään sut tonne ;)

      Toi ikävöimisen yllättämis juttu on tosi hyvä!! Mulle tuli heti monta jutskaa mieleen, joista pakko päästä kirjottaan :D Ja noi odotukset kanssa!
      Jee, kiitos ehdotuksista!

      Poista
  4. Kirjota just noista mitä sanoit! XD erityisesti eroavaisuuksia ois kiva tietää!! Itellä brassilainen boyfriendi, oisko mitään nippelitietoa millä vois hänet yllättää? :D:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmmm.... mä yritin kysellä parilta frendiltä että mistä brassi miehet tykkää, muttei ne osannu sanoo. Kysyn vielä muilta ja kirjotan tänne sitten ;) haha

      Poista
  5. Ihania kuvia!! Ja mäkin oon täällä ollessa ruvennu tykkäämään autossa istumisessa ihan sikana, ihan outoo:D:D

    VastaaPoista
  6. Toi on ihana toi sun biitsikuva mis istut! kaki värit ja kaikki, ai että lovelove <3

    VastaaPoista
  7. Upeita kuvia taas kerran!!:)
    Ootko aatellu lisätä näitä weheartit:iin? Varmasti tykkäyksiä kertyis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      En oo kyllä ees kelannu tota, kun oon aina aatellu et mun ottamat kuvat ei oo mitään huippulaatua :D haha

      Poista
  8. AA IHANAN NÄKÖSTÄ! Oon ite lähössä heinäkuussa Brasiliaan kans vaihtoon ja voi luoja ku siel on ihanan näköstä!
    Mut ois ihanaa jos tekisit just postausta Suomen ja Brassien eroista, vinkkei lähtevil ja ruokapostaust ja kaikkee Brasiliaan liittyvää hehkutust :D muuten oliks opiskellu portugalii ennen ku lähit? jos et ollu ni kui hyvin oot oppinu kielen? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. wau! Lähetkö rotareitten kautta? =)
      Pistän korvan taakse noi ja yritän miettiä! :)
      Portugalia puhuin hurjat 3 sanaa kun tulin. Kiitos, moi ja heihei :D Hahaha. Mulle toi kielen oppiminen on ollu sika vaikeeta, enkä vieläkään puhu mitenkään hyvin. Ymmärrän kyllä kun ihmiset puhuu ja mulle voi puhua portugaliks, mutta ite portugalin puhuminen on vaikeeta. Jos sulla on mitään mahkua, niin kannattaa vähän ees yrittää opiskella etukäteen. Ja jos sun host-perhe yrittää puhua enkkua sulle, niin käske puhuun portugalia :) Mun ensimmäinen sisko puhu englantia, niin en melkein koskaan ees yrittäny puhua portugalia. Nyt kun perhe ei puhu ollenkaan enkkua, niin on paljon helpompi oppia. Mut pakko myöntää, et eniten koko vuonna oon turhautunu just kielen kanssa :D
      Tsemppiä sulle! Nauti vielä Suomesta kun voit...:)

      Poista
    2. Joo lähen rotarien kautta :)
      Okei eli koitan nyt ruveta opiskelee vaa tota kieltä :D
      Onks sulla muuten oma kone täältä Suomesta siellä mukana? Ja toimiiks sun suomipuhelin siellä? Vai ostiks sieltä uuden? :)

      Poista
    3. Okei :) Joo, otin oman koneen mukaan. Tosin se on nyt ihan lahoomispisteessa enka haluais taalta ostaa uutta :S Suomesta otin kannykan ja toimii normisti taalla :)

      Poista
  9. Oi, sulla on niin ihanaa siellä! :)
    Koska oon tosiaan itekin lähössä vaihtoon, haluisin kuulla vähän jotain pohjustusta ja neuvoja sen alun varalle :D Tai siis siihen sopeutumiseen, kulttuuri- ja kielishokkiin... Vaikka mun lähtöön on viä 7kk, pelkään jo nyt sitä sinne menemistä ihan tajuttomasti... Kauan sulla meni koti-ikävään ja uuteen ympäristöön tottuessa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi on just näitä juttuja joista haluisin sikana kirjottaa, en vaan oo saanu vielä aikaseks...:) Mut mä otan vielä itteeni niskasta kiinni ja teen sen! Haha, varsinkin tosta sopeutumisesta haluun kirjottaa!
      Koti-ikävä oli just kanssa se mitä mietin, et tuunko pärjään. Mutta oikeesti, kun sä pääset siihen maahan ja sun ympärilläs on niiin paljon kaikkee, et kerkee ees muistaan että sun perhe on maailman toisella puolen. Se ikävä on enemmänkin pysyvää, aina tuola jossain takaraivossa muistaa GoGon ja ne omat parhaat ystävät, eikä niitä koskaan lakkaa miettimästä, vaikkei puhuskaan niiden kanssa moneen viikkoon :) Ja sit taas välillä on niitä hetkiä, jollon tulee enemmän ikävä... eniten sillon, kun teet jotain speciaalia ja haluisit jakaa sen sun parhaan ystävän kanssa. Ympäristöstä sen verran, et mulle sattu yks Brassejen suurimmista kaupungeista, niin tätä kaupunkia on mahdoton tuntee kokonaan, eikä oikeen 6 kuukaudenkaan jälkeen tiedä yhtään missä on mikäkin. Mutta kyllä siihen nopeesti tottuu, kannattaa vaan käydä yksinään rohkeesti kävelemässä ja mennä busseilla mihin sattuu :) Mä hukkasin itteni monta kertaa ihan tarkotuksella, niin siinä oppi hyvin haha.
      Kauhee, tulipa pitkä vastaus:D Meiän pitää mennä kahville sit kun tuun! Oon niiin innoissani sun puolesta, oot just oikee tyyppi lähteen vaihtariks! :)

      Poista