Obrigada!

Olaa, tudo bem? Olin ilosesti yllättyny, kuinka moni on seuraillu mun blogia :) Eli kiitos kivoista kommenteista, piristi mukavasti tätä ei niin täydellistä päivää. Tänään on ollu vähän sellanen mikään ei onnistu, mutta silti vaan hymyilyttää :D No, niin kun kerroin aikasemmin, niin kone ei toimi. Kerran sadasta kerrasta kun aukasen sen, se aukee normaalisti. Mut yleensä, tulee vaan musta ruutu joka on täynnä valkosta tekstiä eikä siitä pääse mihinkään. Onks kellään ideoita mikä auttais?? Rupes ärsyttään niin hakkasin vaan näppäimistöö ja sammutin ja laitoin uusiks päälle ja sammutin taas ja blabla, niin sain tän auki., mutta ihan tuurilla ja viime kerrasta on jo kolme päivää. Joten jos joku on fiksu ja kokenut tän saman surullisen kohtalon, niin otan neuvoja vastaan että mikä auttas O:) PLUS mun kamera on rikki.Se ottaa pelkkiä pimeitä ruutuja. Mmmmh, miten se voikin olla niin että kaikki rikkoutuu samaan aikaan?
Ilman kameraa ja läppäriä mulla on jo turvaton olo ja siihen vielä lisäks se, että en oo vieläkään saanu hankittua puhelinta :D Forever alone.

 Ainiin, saako valittaa vielä vähän?? Mun selkä on ollu 3 päivää niiiin kipee, että kyyneleet valuu silmistä aina kun nousee ylös tai menee istuun. Tän kaiken syömisen ja nukkumisen jälkeen toi läheinen kuntosali huutaa mun nimee tänne asti, mutta ei taida tulla vielä pitkään aikaan mitään sinne menemisestä. Sisko ruiskutteli jotain vahvaa kylmägeeliä mulle ja kipulääkkeitä, muttei nekään auttanu. Sitäpaitsi, mami lähetti tänään mun salikengät Suomesta, eli vasta joskus 10 päivän päästä saan ne. Joten ehkä mä venaan vielä...Käytiin tsiigaan tänään se sali Mimin (siskon) kanssa ja vaikutti ihan kivalta. Alotuskuukausi maksaa 190 reaissia, eli joku 70 euroo? Seuraavat kuukaudet aina120 reaissia, eli about 50 e. 

Ajettiin tänään myös tunti poliisiasemalle että saatas mut "rekisteröityä". Sellanen mies katteli mua hyyvin pitkään ja epäilevästi ja anto rekisteröimisajan viikon päähän. No, täällä ei koskaan tehä mitään heti :D Tää ei sinäänsä haittaa mua. Saanpa luseksia kotona ainakin viikon vielä, luultavasti pitempäänki.
Oonko kertonu jo, että täällä on myöskin ihan turha kysyy että moneltako? Kukaan ei koskaan kato kelloo, eikä koskaan sovita tarkkaa aikaa. Sekin on hassua, ettei koskaan tiiä millon lähetään. Luulet lähteväs illalla, mut yhtäkkiä joku jo koputtelee sun ovees että ARE YOU READY, WE NEED TO GO NOW.  Siinä sitten tukka sekasin peiton alla selität että yes yes, laitan vaan nopeesti kengät jalkaan ja oon sit valmis.



Joku kysy mun perheestä ja tajusin, etten oo tainnu hirveesti kertoo siitä :) Tässä ensimmäisessä perheessä mulla on siis Gerson-isä, Josil-äiti ja Milena-isosisko (4 kuukautta vaan vanhempi HAH). Ollaan oltu siskon kanssa kaikki nää päivät koko ajan yhessä, kun täällä ei kukaan puhu englantia paitsi sisi, niin se on joutunu kulkeen mun translaattorina joka paikassa. Meistä on oikeestaan nyt jo tullu niin läheiset, että heitetään ihan omaa läppäämme ja pystyn puhuun sille oikeestaan ihan kaiken, ilman että tarvii olla hirveen hienovaranen:) Koko perhe on ihmisinä aivan ihania! Musta on tosi sulosta, kun äiti ja sisko on ihan parhaat ystävät :D Ne lukee toistensa viestit ja miettii yhessä, että mitä nyt tehdä kun siskon "poikaystävä" ei oo lähettäny viestiä koko päivänä. Musta on myös kiva nähdä kuinka täällä arvostetaan äitiä, eikä sille ikinä sanota mitään pahaa tai tiuskita. Mut on otettu ihan mukaan perheeseen ja tuun tosi hyvin toimeen kaikkien kanssa täällä :) Ei olis parempaa perhettä kyllä voinu toivoo. Ja perhe vaikuttaa täällä oloon kaikista eniten...

Mun piti kirjottaa tästä talosta ja asuinalueesta tähän samaan, mut netti on nyt niin hidas et noihin kolmeenkin kuvaan meni aikaa laidata yli puol tuntia, eli jätän sen myöhemmäks. Haha naurattaa, kun mama on tuonu mulle joka ilta uuden peiton. Ekana iltana oli yks peitto, seuraavana kaks, sitten kolme ja nyt niitä on tossa kasassa jo 5. Pakko vielä kerran sanoo, että täällä on KYLMÄ. Mulla on ollu koko päivän kaks hupparia ja pitkähihanen päällä, plus kahet villasukat ja kaulahuivi. Aina välillä käydään lämmittämässä varpaita hiustenkuivaajalla...:D:D Tämä menee nyt tiskaan ja kömpii sitten noiden viiden peiton alle. Joka yö neljän aikaan me vaan jotenkin päädytään keittiöön siskon kanssa ja nauretaan lattialla tunti ihan vaan kaikelle maan ja taivaan välillä.. noi hetket saa aina tunteen, että täällä on jotain samaa kun Suomessakin...:) vaikka yhtä outoja ihmisiä kun mun kaverit, ei kyllä helpolla löydä. ( kaikella rakkaudella puput <3)

HYVÄÄ YÖTÄ!

why o why

Aattelin listata jotain pienia  eroavaisuuksia ja hmetyksia, mita oon huomannu taalla ensimmaisen viikon aikana..

• Taalla on ihan normaalia laittaa nattejen vaatteiden, kuten farkkujen, kasilaukun ja jakun kanssa kunnon urheilulenkkarit. Ihan kaupungillekkin.
• Aamusta iltaan tossa ikkunan alla menee autoja joissa on musa niin kovalla, etta ikkunat tarisee. Suomessa harvemmin nakee..paitsi viikonloppusin jossain
• Naisilla on upeet pyllyt! En tiia mista johtuu, mutta muodot todellakin kohillaan :D
• Tosi tosi moni kayttaa leggingseja ja lyhytta toppia. Suomessa suurin tyylivirhe, taalla muodissa?
• Moni aattelee et Brasilia on tosi kuuma ympari vuoden. Makin luulin, kunnes tajusin istuvani taalla 2 huppariin, 3 housuihin ja villasukkiin kaariytyneena. Ulkona on vaan +10
• Taalla syodaan paljon mutta kukaan ei liho! Sisko esim on tosi hoikka, syo paljon eika harrasta minkaanlaista liikuntaa :D tasan ei oo onnenlahjat

• Taalla ei kavella mihinkaan! 400 metriakin kuljetaan autolla... kavelin yksin askon 100 metria ja koko perhe kulki autolla rinnalla ettei mitaan vaan kay:D hahaha
• Taalla pidetaan aina kengat sisalla jalassa. Nytkin sisko istuu tossa koneella buutsit jalassa!? whaaat...
• Vessapaperi tosiaan heitetaan roskikseen eika pyttyyn
• Tiet on melkein aina yhdensuuntasia ja kaistoja on ainakin 5 vierekkain. Autot vaan sinkoilee sinne tanne ohitellen ties mista
• Ihmiset kulkee ulkona tosi usein huput paassa:D sika pelottavan ja epailyttavan nakosia
• Miehet taalla on naisellisia! Kayttaa tosi kireita farkkuja ja tukka on aina viimesen paalle
• Naiset kay hirveesti kauneushoitoloissa ja kaikilla on AINA kynnet laitettuna
• Kadut on taynna roskasakkeja, koska ihmiset vaan jattaa ne ties minne ja mies hevoskarryineen kay kerailemassa niita
• Kaikki kuuntelee taalla sertanejoo (countrymusaa) ja tanssii ja laulaa ties missa ja millon
• Naiden mielesta on hirveen hassuu, kun suosituimmassa saippuasarjassa (joka on aaaaina pakko kattoo ja josta puhutaan koko ajan, vahan niin ku meian salkkarit mut viela isompi homma) on Annina niminen nainen, hehehe arvatkaa kuinka usein kuulen siita??
• Kun tytot menee ulos, niin kaikilla on tooooosi lyhyt hame tai mekko. Suomessa nakee paljon farkkuja, mut taalla hame on oikeestaan pakkojuttu. Hyvin hyvin lyhyt sellanen.
• Niin ja ne alusvaatteet tosiaan pestaan ite suihkussa...
• Suihku toimii niin, etta joko vetta tulee tosi tosi vahan ja se on lamminta, tai sita tulee vahan enemman, mutta vesi on kylmaa
• Monilla aikuisillakin on hammasraudat. Nuorilla oon nahny timanteilla koristeltuja... sanosinko etta suht mielenkiintosen nakosia:D
• _JOKA_PAIVA_ syodaan papuja ja riisia. Se on yllattavan hyvaa.
• Talot on hyvin suojattuja. Meidan talon eessa on portti jonka saa auki 8-numeroisella turvakoodilla, oveen viela kaks erilaista koodia ja kotiovi on lukossa sisalta ja ulkoo. Kesti puoli tuntia etta paasin tanaan sisalle hehehe
• Naita ei koskaan kiinnosta se, jos joku on nukkumassa. Keskella yota saatetaan rynnata huoneeseen kertomaan ihan vaan se, kuinka halvalla huomenna saa vesimelonia:D
• Ihmisten  puhetyyli on tosi maanitteleva! Tai en keksi oikeeta sanaa sille:D oijoijoijoiiii que lindoooooOOOoooooo! ooohhhhh voce e fofaaaaaaaa oiiiijjjj kisskisskisss (sikasodee). Mulla on PIENTA ongelmaa  ton lausumisen kanssa, kun suomalaiset tunnetusti puhuu niin jaykasti.
• Taalla pidetaan Lorealia, Maybelinee, Max Factoria yms, tosi hyvina merkkeina ja harvat ostaa niita, koska ne on taalla hintavia
• Oon ihan jarkyttyny siita miten mun host-sisko nayttaa Mischa Bartonilta >:O
  
  Herasin tanaan muuten jo 6 kouluun, mutta siela selvis etta mun pitaa kayda ensin rekisteroimassa itteni poliisiasemalla ennenko mut otetaan sinne. Rehtori esitteli koulun ja tulin takasin kotiin nukkuun :D Illemmalla oli myos mun eka Rotari tapaaminen... selitin englanniks mita oon tykanny ja miten on menny ja sisko kaansi kaiken portugaliks, koska ykskaan mun klubissa ei puhu englantia. Kaikki rotari sedat oli niiiin sulosia ja kutsu mua vaikka mihin retkille ja syotiin yhessa pizzaa. Tanaan oikeestaan ekan kerran tuli oikeesti kotosa olo taalla, vaikkakin myos ekaa kertaa ihan ihan vahan ikava Suomeenkin.. ja ma haluan kuntosalille! Taa loputon syominen ja nukkuminen rupee jo vahan allottaan...
  
  
  Psst. En tiia lukeeko tata hirveen moni, niin aattelin pistaa tan kenties sellaseks etta vaan kutsutut pystyis lukeen. Joten hihkaskaa jos siela ruudun takana on joku jota kiinnostaa lueskella mun hopinoita :D niin, ja sanokaa mista haluutte kuulla, niin tiian mista kirjottaa.
  Boa noite!

Finlandesa?!

Noniin! Koneongelman on selätetty, ja voin vihdoin alkaan selostaan tätä hurjan tapahtumarikasta viikkoo:D

Viikko sitten sunnuntai oli suht sekava päivä. Pääsin kentälle jo yheltä ja kävin punnitsemassa mun laukun. Laukku paino 27 kiloo ja sallittava on 23, joten aukasin laukun ja aloin heitteleen kaikista painavampia pois. Nahkatakki ja farkkutakki lähti, plus pari mekkoo ja kahet kengät. Jätin just ne pois, joita oisin eniten tarvinnu täällä. Hyvä minä. Curitiba on kylmä kaupunki, eikä ohut villatakki oikeen naftaa tähän aikaan vuodesta. Vaikka hyvin oon pärjänny, enemmän nää paikalliset on kauhuissaan kun näkee ihmisen viidessätoista asteessa ohuella paidalla. Sillonhan kuuluu käyttää toppatakkia??

 

Lento Saksaan Muncheniin meni nopeesti, kun oli vieruskavereita joitten kans höpötellä kaikennäköstä. Munchenista Sao Pauloon 13 tuntia oli yks tuskien taival, kun jouduin yksin istumaan ja olokin oli aika kehno. Siinä se aika kuitenki välillä nukkuessa ja välillä musiikkia kuunnellen meni ja päästiin vihdoin perille. Ihmeen virkeissä tunnelmissa matkustettiin hotellille ja pian lähettiinkin jo käymään marketissa ja päivemmällä kaupunkikierrokselle. Käytiin mm. jossain tosi suuressa pörssissä, Brassejen 3. korkeimmassa rakennuksessa, kirkossa ja vaikka missä. Sellanen joukko vaaleita ihmisiä aiheutti pientä hämmennystä ja kulkeminen rupes käymään jo ehkä vähän ahdistavakskin, kun ihmiset ihan julkeesti vaan pysähty ja alko tuijottaan päästä varpaisiin. Kaupunkikierroksen jälkeen mentiin syömään grillipaikkaan, jossa oli ihan ylihyvää ruokaa. Mulla tosin ei pysyny oikeen mikään sisällä, mutta ainakin kaikki maistu hyvältä:D Illalla mentiin vielä hengaileen meiän hotellin katolle, 17. kerrokseen altaalle, josta oli aika huikeet näkymät varsinkin ilta-aikaan.


Seuraava päivä alkokin jo kaheksalta, hyvin nukutuiden 12 tunnin jälkeen. Oli 4 tunnin koulutus, jossa käytiin läpi taas kerran näitä sääntöjä. Päivemmällä mentiin shoppaileen. laitatuttaan kynnet ja illalla pizzalle ja hengailtiin vaan. Oli  hieno ilma ja aurinko paisto :)
Keskiviikko oli rantapäivä, jollon mentiin Guarujaan biitsille. Oli oikeestaan jopa kylmä ilma ja tosi sumusta, joten mä en uskaltautunu ees uimaan..:D Syötiin sielä hyvä ateria ja lähettiin jo aikasemmin takasin Sao Pauloon, jossa käytiin vielä futismuseossa, joka oli tosi cool! Illalla vielä viimeselle illalliselle ja pakkaamaan...

Sao Paulosta vois sanoo sen verran, että se on aivan uskomattoman super mega hyper iso kaupunki. Mä en 4 päivässä oppinu ees hahmottaan meiän hotellin sijaintia, saati sitten yhtäkään katua tai kauppaa.Sielä on ihmisiä ihan laidasta laitaan, joka kulttuurista ja maasta. Jo pelkässä kaupungissa asuu about 11 miljoonaa ihmistä...vaikka oonkin tottunu asuun yhessä Suomen suurimmassa kaupungissa, niin se on vaan kärpäsen kokonen verrattuna Sao Pauloon. Ite en varmaankaan pystyis asuun noin isossa pleississa, mutta oli kyllä mahtava päästä näkeen se.

Joudun nyt kirjottaan nää kaikki tälleen tyhmästi selostaen putkeen, kun en saa tätä tekstiä tonne kuvien loppuun. Eli vähän vielä stooria ja loppuun kaikki kuvat :> (tässä on nyt aika paljon selostusta kaikille tutuille ettei tarvii kaikille erikseen kertoilla, eli jos ei jaksa lukee niin kannattaa vähän hyppiä)

Torstaina lensin yksin Sao Paulosta Curitibaan. Koneen laskeutuessa mua rupes oikeesti jännittään... lähin oottaan laukkua, joka onneks tuli nopeesti. Hieman jännä tunnelma, kun en yhtään tiiä mitä ja ketä on kulman takana. Sieltä kuitenkin paljastu tosiaan kaikki perheet+isovanhemmat+serkut+isoisovanhemmat+enot+sedät.... Koko halli raiku huudosta ja laulusta. Hahaha oli siinä muilla ihmisillä ihmettelemistä! Mä siinä sanattomana vaan halailin kaikkia ja tää kaikki kuvattiin myös videolla...katotaan jos jossain vaiheessa kehtaan senkin julkasta:D Lähettiin tosiaan siitä koko suvun voimin grillisafka paikkaan syömään. Olin niiiin hämmentyny ja ulkona kaikesta että näin jälkeenpäin voi vaan nauraa. Myöhemmin tultiin käymään kotona ja lähettiin ostariin ostaan mulle perusjutskia, kun jouduin melkein kaikki nekin jättään Suomeen.  Perjantai ja lauantai vierähti ollessa sielä sun täällä, en enää ees muista missä käytiin ja keitä oon tavannu :D Kaikki nää nimetkin on sellasia, et ihan mahdoton muistaa. Eilen käytiin kuitenkin maatilalla, jossa pikkutytöt halus letittää mun hiuksia, papat kyseli onko Suomessa kanoja ja sain monta lahjalistaa joulupukille vietäväks.
Illalla mentiin viel syömään soppaa johonkin rakennukseen, jossa oli kaikenmaailman leikkejä ja kunnon illanvietot meneillään. Siitä vielä illaks klubille, jossa oli sertanejo musaa ja jonokin oli about 400 metriä. Pienen venauksen jälkeen päästiin sisälle. Ihmisiä oli niiiin jumalattomasti, että ei pystyny liikkuun olleenkaan ja tanssiminen jäi pieneen hytkymiseen kun olin vähän väliä huitomassa ties ketä:D Brassit kun on niin lyhyitä, että näin iso ihminen kaataa kaikki yhellä huitasulla.... Sisällä oli myöskin kuumempi kun yhessäkään saunassa missä oon ikinä käyny! Vaattet litimärkinä päästiin kuitenkin aamuyöstä kotiin ja voisin sanoo että oli huippuilta :)

Kaikenkaikkiaan mun ensimmäinen viikko Brasseissa on ollu mahtava. Perhe on sellanen, että saan olla kun kotonani. Mennä suihkuun kun haluun, käydä jääkaapilla millon haluun ja löllötellä yksin huoneessani. Brasilialaiset ihmiset on muutenkin antanu mulle tosi hyvän kuvan itestään. Kaikki vaikuttaa aina niin ilosilta ja positiivisilta. Mulla on vielä totuttelemista paljon moniin asioihin. Vessapaperia ei heitetä pyttyyn, alusvaatteet pestään ite suihkussa, liikenteessä ei tunneta sääntöjä, joka paikkaan mennään autolla, aina halaillaan ja pussaillaan tuntemattomiakin,riisi ja pavut kuuluu joka päivään,kylmä suihku on ihan normaali asia,keittoon laitetaan juustoa,mehuun sokeria...meillä kotona on myös yleensä totuttu syömään ja thats it, heti lähetään pois pöydästä, mutta täällä istutaan ja istutaan ja jutellaan monta tuntia. Ruokaakin on sata kertaa päivässä ihan mahottomat määrät :D Oon varmasti nyt jo lihonu monta kiloo.
Kaikki tää vaatii hirveesti voimia ja totuttelua. Ympärillä ei oo oikeestaan mitään tuttua vaan koko ajan joudut ite pärjään ja sopeutuun kaikkeen. Mä nautin todella paljon siitä, kuinka vaikeeta kaikki on. Tuntuu vaan, että jo alkuillasta on tosi väsyny; varmaankin just sen takia, kun koko ajan joutuu tekeen töitä sen eteen, että olis perillä asioista ees vähän. Välillä ärsyttää kun muut nauraa ja ite vaan istut, etkä tajua ollenkaan mistä puhutaan... mutta kaikki aikanaan, kaikki aikanaan. Muuten mulla on menny tosi hyvin, eikä mikään oo tuottanu suuria ongelmia. Rakastan tota melua, mikä tulee kotikadulta..Ja tota tuoksua, joka on ihan täysin erilainen kun Suomessa!
Mulla alkaa huomenna koulu 7.30! En osaa oikeen sitäkään jännittää..:D Vähän mietityttää, että minkälaiset koulupuvut sielä on. (EN HALUU HAMETTA). Tähän loppuun vielä satatuhatta kuvaa, jotka kertoo enemmän kun kaikki tää teksti.

Lupasin kirjotella tasta koko viikosta, mutta kun aamulla vihdoin sain aikaa ja aukasin lapparin, niin se ei auennukkaan :( latasin yolla sinne kaikki kuvat, etta aamulla paasisin heti kirjotteleen tanne, mutta ilmeisesti se sano nyt ittensa irti ja sinne meni kaikki kuvatkin. Yritan saada sen korjaukseen heti maanantaina tai sitten ostan vaan uuden iha kylmasti, koska ma en enaa jaksa oottaa ETTA PAASEN TEKEEN SEN HITSIN POSTAUKSEN.

Mutta nyt suihkuun ja mekko paalle, edessa olis kello 9 illallinen parin perheen voimin jossain kivassa raflassa ja siita johkin klubille...:) Im happy happy happy!!! 

Here I am

Paasin koneelle vihdoinkin! Matkat sujui kaikki hyvin vaikkakin tuntu super pitkilta, mutta taalla Curitibassa oon nyt turvallisesti kakkua mussuttaen :) Lensin eilen Sao Paulosta Curitibaan yksin ja kentalla oli vastassa kolme perhetta plus serkut ja isovanhemmat ja ties keta. Ovesta kun paasin ulos niin alko kova-aaninen laulu ja huuto! En olis uskonu etta ihan nain moni olis paikalle raahautunut:D Mutta aivan huippuu. Mentiin koko suku syomaan raflaan ja siela vierahti monta tuntia. Mulla on aivan hirrrrveeeesti kerrottavaa viidesta ensimmaisesta paivasta taalla, sao paulosta, tasta kodista, perheesta, kaupungista, tavoista... mutta teen sen heti illalla, kun saan oman koneen vihdoin kayttoon. Luvassa paaaaljon kuvia!

Sateisin terveisin; Anniiinjja

im leaviiiing

Voi kyllä! I know I know, mun ei pitäny enää kirjotella Suomen puolella, mutta tänään on se kauan odotettu päivä, kun kone nousee pilvien yläpuolelle ja matka Brasseihin alkaa! Oli ihan pakko tulla vielä purkaileen tänne :D viime yö meni valvoessa ja aamu oli suht sekava, kun parhaat kamut saatto mut juna-asemalle... ihan käsittämätön fiilis sanoo niille rakkaimmille ihmisille heipat. Tänään muutaman lääkkeen voimalla sain pari tuntia nukuttua täällä hotellin vällyjen alla ja heti alko maailma näyttään kirkkaammalta :) Ehkä tää huonovointisuus alkaa pikkuhiljaa kadota ja pääsen lentään hyvillämielin...

Tää hotelli Flamingo on muuten aika jees! Kivalla paikkaa ja toi kylpyläpuoliki on ihan kylvettävä:D vaikka mulla jäikin aikalailla siihen koko homma kun nukahdin saunaan ja tuli vielä ällöttävämpi olo... Nyt kuitenkin kone kiinni ja käyn ton matkalaukun kimppuun ja yritän karsia sieltä ees jotain, koska toi painaa aivan hemmetisti.  Hyvää yötä, pusuja, ja halauksia ja kaikkee mahdollista varsinkin kaikille rakkaimmille... En tiiä miten näin onnellinen, tavallaan surullinen ja haikee olo voi olla samaanaikaan, mutta sen tiiän että tää lähtö tekee mulle enemmän kun hyvää vaikka ikävä on kova jo nyt. PEACE

- Anniina

tomorrow??

Heippa kaikki te lukijat! En oo kertakaikkiaan kerenny koneelle ollenkaan tällä viikolla, koska lähtö on super lähellä ja maanantaista lähtien oon viilettäny paikasta toiseen pää kolmantena jalkana. Mä oon sellanen ihminen, joka ei stressaa yhtäään mistään. Koulu tai muut ei tuota ikinä minkäälaista päänvaivaa, mut tää viikko on ollu aika tuskanen. En oo pystyny syömään kunnolla mitään, pää on kipee, oksettaa... Tänään vasta kampaajalla nukahdin siihen tuoliin viiden minuutin jälkeen ja tajusin, että herranjumala nyt on pakko rauhottua hetkeks ja vetää happee. Tää kaikki on ollu aina niin pitkän odotuksen takana, mutta nyt kun on enää reilu päivä lähtöön niin on aivan kuutamo- olo. Oon ollu koko päivän täysin sekasin :D Lievä kuumeilu ja kurkkukipu ei oo auttanu asiaa, eikä se että alotin vasta 6 tuntia sitten pakkaamisen 5 päivää valvotuilla silmillä. No eipä ole enää kauaa odottelua. 8 tunnin päästä lähtee juna kohti Vantaata, sielä päivä ja yö kylpylässä ja sunnuntaina kentälle...:) sadan "joko jännittää?" kysymyksen jälkeen voin sanoo, että nyt jännittää.

Siinä muutama kuva läksiäisistä part3. Tiistaina pidettiin suvun kanssa läksiäiset, keskiviikkona työkavereiden ja torstaina muiden ystävien kanssa :) Ei voi muuta sanoo kun että oon kiitollinen kaikista näistä upeista ihmisistä ympärillä. Ilman kaikkee tätä tukee en välttämättä olis tässä nyt. Niin kun jo alussa sanoin, niin mun pää lyö aivan täysin tyhjää enkä tajua enää ees missä oon just nyt. Olis aivan hirveesti kirjoteltavaa kummipojan ristiäisistä pakkausepisodiin asti, mutta silmät aivot ja kädet anna nyt periks. Sen verran sanon, että 23 kiloo vuodeks on todellakin liian vähän! Sain sullottua ihmeen hyvin kaiken tohon laukkuun, mut miten se voi painaa niin hitosti liikaa? :D me no understand. Luultavasti seuraavan kerran kirjottelen Brasilian puolelta, joten kuittaan tältä aikavyöhykkeeltä ja siirryn nukkumaan runsaat parin tunnin unet. Kohta on edessä viimenen kahvittelu parhaan ystävän kanssa ja junalle saatto. Tälläsillä fiiliksillä en tykkää yhtään mistään nähdään vuoden päästä- puheista :( muutenkin tullu itkettyä salaa vähän väliä, varsinkin pikkuveikkaa hyvästellessä ja kattellessa kaikkia noita läksiäislahjia...kiitos!


-super väsynyt minä

9 days

Mitä mitä, 9 päivää? Se rupee näyttään jo pelottavalta luvulta. Tänään sähköpostiin tuli lentoliput, viimeset rokotteet on otettu, laskut maksettu, tuliaiset ostettu... enää jäljellä se vaikein, eli pakkaaminen ja heippojen sanominen :D ens viikoks on sovittu aamusta iltaan kaikenmaailman kahvitteluja ja tapaamisia sielä sun täällä, eli aika menee varmasti niin siivillä että huhhuh. Lähetään siis iskän puolen perheen kanssa jo ens viikon lauantaina aamusta vantaalle yöks kylpylään, josta seuraavana päivänä ne saattelee mut kentälle. Tulee varmasti tarpeen toi rentoutumispäivä, niin saa vähän lähtöajatuksia kokoon eikä tarvii sitten sunnuntaina enää käyttää matkustamiseen aikaa... MUTTA VOIKO JOKU KERTOO,  ETTÄ MITEN KUKAAN VOI PAKATA VUODEKS?!  host-siskolta tuli ohje, että ota takkeja ja kumisaappaat niin pärjäät. Entäs mun piikkikorot ja sadat muut kesäkengät?! mähän kävelen sitten vaikka tulvan keskellä varvassandaaleissa!

tässä mun fiilis just nyt haahhaha

Käytiin Kiiran kanssa (yks meistä joka lähtee kans Brasseihin) shoppailemassa tuliaisia. Kiira tuli Joensuusta Tampereelle ja kierrettiin muutama kauppa... Kaikki mitä näky tuntu ihan turhalta, liian kalliilta, liian painavalta, "ei ne tajuu kuitenkaan mikä tää on"...:D Päädyttiin lopulta ostaan muumimuki, muumipyyhkeitä, lasinalusia, suomi-magneetti ja suomi-pelikortit. Löysin ite myöhemmin Arabia Finlandin 3 super pientä kahvikuppia ja ne oli niin söpöt ja suomimaiset että oli pakko ostaa ekalle perheelle sellaset. Oisin ostanu salmiakit ja suklaatkin jo valmiiks, mut ne olis kestäny täsmälleen kaks päivää mun kaapissa, joten jätän sen ostamisen suosiolla ihan viimeseen iltaan. Löydettiin kans sellaset pinssit missä luki "be hot! be finnish!" hahaha ne oli niin coolit että oli pakko ostaa ja kiinnittää ekana pinssinä siihen bleiseriin. 

Tää on sellanen jännän peltinen! kevyt eikä mee millään rikki ;) oli vielä -50% hahaa

Eikö ookkin ihania?!

Kevyitä ja pieniä (ja halpoja). Me likes.

Hirveen mukava kun nää mun postaukset on tällästä asiasta toiseen pomppimista :D Mut minkäs teet kun oot niin laiska, että kaikki on pakko tunkee samaan. 

 Käytiin tänään mun veljen kanssa ukin luona lounaalla syömässä maailman parasta pihviä ja mansikkakakkuu! Ukki ja sen vaimo oli ostanu mulle lahjaks pari Brassi- kirjaa ja sanakirjan, plus vaihtanu valmiiks 200 euroo realeiks... oli ihan super kiva ylläri! :) Noi keltaset apina-rahat on ihania ja paljon söpömpiä kun eurot! Cant wait että pääsen tuhlaileen Sao Paulon kaduille...8) ei vais, sielä en shoppaile......ehkä ihan vähän vaan. Shoppailusta tulikin mieleen yks sad story. Haaveilin monta kuukautta yhestä Kalevala-sormuksesta. Päätin sit viimein sortua siihen ja se oli niiiiin huippuostos! Ihan pure love:D Kelasin että tää on on nyt sellanen muisto suomesta ja kulkee aina mun sormessa ja pieni palkinto koko tästä vuoden raatamisesta. No, minä tyhmänä stockalla käsiä pesiessäni laskin sen altaan reunalle ja siihen se sitten jäiki. Otti niin hemmetisti päähän ettei ollu itku kaukana. Kertokaa joku, kannattaako mun enää ostaa uutta?! 70 euroo on sikana rahaa, mutta kun se oli niin ihana....:(

Okei se ei ehkä näytä hirveen nätiltä tässä, mut se idea! nyyh :( r.i.p

Tähän brassi jumputukseen on ehkä hyvä lopettaa! Nyt nukkumaan, että jaksaa huomenna taas tehä muutakin kun nukkuu viiteen.  Päivät juoksee ohi niin nopee että tuntuu kun koko ajan heräis ja menis taas nukkuun. Boa noite everyone!!