seeeerio

Whats up world? Mulle kuuluu  hyvää:) Tänään on ollu tähän astisista päivistä parhain ja loppuviikkokin näyttää aika valosalta. Täällä on ollu joka päivä lähemmäs 30 astetta lämmintä, eli ei oo tarvinnu palella! Kouluun en oo vieläkään päässy enkä taida päästä vielä pitkään aikaan:D Ollaan viety sinne monta kertaa eri papereita ja käyty jutteleen ties missä, mut aina tarvitaan jotain lisää ja aina pitää vaan venata. Tänään tuli sähköposti, että jos lähetän vielä yhen paperin niin pääsisin alottaan ens maanantaina. En voi uskoo että MÄ haluisin oikeesti mennä kouluun?! Aurinko on tainnu sekottaa koko pään:D Ei vais, kotona päivät pitkät lorviminen on vaan rupeemas käymään tylsäks ja olis kiva saada uusia kamuja koulusta ja saada vähän rytmiä elämään.

Mun uus brassi-tyyli! siskon mielestä näytän keshalta:( 

Kaikki päivät vaan vieriii ja hurahtaa ohi ennenkö ees tajuu! Musta on ihan hassuu, että oon oikeesti BRASILIASSA. En oo ehkä vieläkään ihan täysin sisäistäny sitä:D Muistan niin elävästi viime syksyn kun luin kaikki yöt vaihtariblogeja ja mietin, et miten jaksan oottaa melkein vuoden ja mietin että valitaanko mua.Tuunko pärjään? Uskallanko ees lähtee? Mitä jos sitä ja mitä jos tätä? Niin se aika vaan näköjään meni ja nyt kirjottelen tyytyväisenä mun uudessa kodissa ja asiat alkaa pikkuhiljaa sujuun. Täällä oleminen on ihmeellistä ja välillä kun ärsyttää, pitää muistuttaa itelleen, että hei mietippä mistä valitat. Rakastan tätä kotia, rakastan näitä ihmisiä, rakastan tota ulkoilmaa. Kaikki nää hyvät asiat kumoo satanolla ne asiat jotka pistää välillä surulliseks. Täällä on ns. vaikeita hetkiä, kun tekis mieli mennä peiton alle ja murjottaa. Ja niin kun joku fiksu joskus sano, niin kaikki tunteet on voimakkaampia kun kotona Suomessa. Kotona pystyt näyttään tuntees niin paljon kun haluut, mut tottahan se on että täällä pitää vähän hillitä etkä voi päästellä suustas mitä haluat. Luulen et alku on kaikille omalla tavallaan hankala... on ollu vaikee tottuu siihen, ettei tosta vaan voi lähtee käymään kaupassa kun tekee mieli jätskii. Mä en tunne oikeen ketään vielä täältä, enkä osaa oikeestan mennä mihinkään yksinäni. Se on turhauttavaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Välillä kun tekis vaan mieli olla hiljaa, niin heti kysytään että ootko surullinen? Ei, mulla ei oo vaan hajuakaan mistä puhutte eikä ihan koko ajan jaksa yrittää sata lasissa. Vaikka mä pidänkin itteeni tosi puheliaana ja yritteliäänä ihmisenä, niin kyllä se TURHAUTTAA kun ei ymmärrä, eikä osaa selittää jotain juttua jonka välttämättä haluais jakaa :D Mulla on onneks tosi ymmärtäväinen perhe ja oon kuullu monta kertaa, että "you're doing very well". Moni täällä ihmettelee että miksen mä itke koti-ikävää? En tiiä kuinka moni parin viikon jälkeen ikävöi kotiin, mutta mä oon tosi tyytyväinen täällä enkä ikävöi oikeestaan mitään Suomesta. Okei tottakai ystäviä on jo ikävä, mutta tiiän että ne on ja pysyy siellä mihin mä palaan ens vuonna. Mä tiiän (luulen ainakin tietäväni) että niillä on kaikki hyvin kotona, ja jos jotain pahaa tapahtuu niin mä oon sielä asap:)
Hahaha rupeepa meneen syvälliseks:D Täällä tulee vaan niin paljon pohdittuu asioita ja kirjottelu aina helpottaa oloo. KAIPAAN SUOMENKIELTÄ. Kerroinko jo, että ajattelen ja nään unet nykyään englanniks?! :D iiik rakastan sitä



Mulla ei oo hajuu millon oon viimeks kirjotellu ja muutenki päivät on niin sekasin, et voisin tiivistä tekemisii. Käytiin toissapäivänä Jardim Botanicossa siskon kans. Se on sellanen isoniso ja suosittu puisto. Ollaan käyty myös mm. messuilla, ostareissa, syöty enemmän kun laki sallii, valvottu aamuun asti joka yö, lenkkeilty, metsästetty chinchillaa sängyn alta kolme tuntia viime yönä, seurattu ikkunasta kuinka joku sammuu rattiin ja joutuu ryöstetyks, tavattu hirrrveesti uusia ihmisiä....en enää ees muista mitä kaikkee :D Tänään oltiin kahvilla ja shoppailemassa belgialaisen vaihtarin Axellen kanssa ja käytiin manikyyrissä. Ostin myös vihdoin uudet salikengät jotka on ihan huiput! Nyt kun vielä pääsis sinne salille....
Huomenna meen treffaan päivällä muita vaihtareita ja illalla meille tulee paljon siskon kavereita illalliselle. Perjantaina kenties lähetään biitsille yöks mun perheen rantataloon ja lauantaina on tokan perheen siskon läksiäiset :( Sunnuntaina vielä jokkut grillipippalot. Loppuviikko on siis aika juhlapainotteinen enkä pistä yhtään pahakseni haha.

Mun piti ladata kuvia mut migreeni ei nyt anna periks joten painun nukkuun ennenkö pää hajoo ja lataan ne huomenna! Pahottelut tekstimäärästä 8)