seeeerio

Whats up world? Mulle kuuluu  hyvää:) Tänään on ollu tähän astisista päivistä parhain ja loppuviikkokin näyttää aika valosalta. Täällä on ollu joka päivä lähemmäs 30 astetta lämmintä, eli ei oo tarvinnu palella! Kouluun en oo vieläkään päässy enkä taida päästä vielä pitkään aikaan:D Ollaan viety sinne monta kertaa eri papereita ja käyty jutteleen ties missä, mut aina tarvitaan jotain lisää ja aina pitää vaan venata. Tänään tuli sähköposti, että jos lähetän vielä yhen paperin niin pääsisin alottaan ens maanantaina. En voi uskoo että MÄ haluisin oikeesti mennä kouluun?! Aurinko on tainnu sekottaa koko pään:D Ei vais, kotona päivät pitkät lorviminen on vaan rupeemas käymään tylsäks ja olis kiva saada uusia kamuja koulusta ja saada vähän rytmiä elämään.

Mun uus brassi-tyyli! siskon mielestä näytän keshalta:( 

Kaikki päivät vaan vieriii ja hurahtaa ohi ennenkö ees tajuu! Musta on ihan hassuu, että oon oikeesti BRASILIASSA. En oo ehkä vieläkään ihan täysin sisäistäny sitä:D Muistan niin elävästi viime syksyn kun luin kaikki yöt vaihtariblogeja ja mietin, et miten jaksan oottaa melkein vuoden ja mietin että valitaanko mua.Tuunko pärjään? Uskallanko ees lähtee? Mitä jos sitä ja mitä jos tätä? Niin se aika vaan näköjään meni ja nyt kirjottelen tyytyväisenä mun uudessa kodissa ja asiat alkaa pikkuhiljaa sujuun. Täällä oleminen on ihmeellistä ja välillä kun ärsyttää, pitää muistuttaa itelleen, että hei mietippä mistä valitat. Rakastan tätä kotia, rakastan näitä ihmisiä, rakastan tota ulkoilmaa. Kaikki nää hyvät asiat kumoo satanolla ne asiat jotka pistää välillä surulliseks. Täällä on ns. vaikeita hetkiä, kun tekis mieli mennä peiton alle ja murjottaa. Ja niin kun joku fiksu joskus sano, niin kaikki tunteet on voimakkaampia kun kotona Suomessa. Kotona pystyt näyttään tuntees niin paljon kun haluut, mut tottahan se on että täällä pitää vähän hillitä etkä voi päästellä suustas mitä haluat. Luulen et alku on kaikille omalla tavallaan hankala... on ollu vaikee tottuu siihen, ettei tosta vaan voi lähtee käymään kaupassa kun tekee mieli jätskii. Mä en tunne oikeen ketään vielä täältä, enkä osaa oikeestan mennä mihinkään yksinäni. Se on turhauttavaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Välillä kun tekis vaan mieli olla hiljaa, niin heti kysytään että ootko surullinen? Ei, mulla ei oo vaan hajuakaan mistä puhutte eikä ihan koko ajan jaksa yrittää sata lasissa. Vaikka mä pidänkin itteeni tosi puheliaana ja yritteliäänä ihmisenä, niin kyllä se TURHAUTTAA kun ei ymmärrä, eikä osaa selittää jotain juttua jonka välttämättä haluais jakaa :D Mulla on onneks tosi ymmärtäväinen perhe ja oon kuullu monta kertaa, että "you're doing very well". Moni täällä ihmettelee että miksen mä itke koti-ikävää? En tiiä kuinka moni parin viikon jälkeen ikävöi kotiin, mutta mä oon tosi tyytyväinen täällä enkä ikävöi oikeestaan mitään Suomesta. Okei tottakai ystäviä on jo ikävä, mutta tiiän että ne on ja pysyy siellä mihin mä palaan ens vuonna. Mä tiiän (luulen ainakin tietäväni) että niillä on kaikki hyvin kotona, ja jos jotain pahaa tapahtuu niin mä oon sielä asap:)
Hahaha rupeepa meneen syvälliseks:D Täällä tulee vaan niin paljon pohdittuu asioita ja kirjottelu aina helpottaa oloo. KAIPAAN SUOMENKIELTÄ. Kerroinko jo, että ajattelen ja nään unet nykyään englanniks?! :D iiik rakastan sitä



Mulla ei oo hajuu millon oon viimeks kirjotellu ja muutenki päivät on niin sekasin, et voisin tiivistä tekemisii. Käytiin toissapäivänä Jardim Botanicossa siskon kans. Se on sellanen isoniso ja suosittu puisto. Ollaan käyty myös mm. messuilla, ostareissa, syöty enemmän kun laki sallii, valvottu aamuun asti joka yö, lenkkeilty, metsästetty chinchillaa sängyn alta kolme tuntia viime yönä, seurattu ikkunasta kuinka joku sammuu rattiin ja joutuu ryöstetyks, tavattu hirrrveesti uusia ihmisiä....en enää ees muista mitä kaikkee :D Tänään oltiin kahvilla ja shoppailemassa belgialaisen vaihtarin Axellen kanssa ja käytiin manikyyrissä. Ostin myös vihdoin uudet salikengät jotka on ihan huiput! Nyt kun vielä pääsis sinne salille....
Huomenna meen treffaan päivällä muita vaihtareita ja illalla meille tulee paljon siskon kavereita illalliselle. Perjantaina kenties lähetään biitsille yöks mun perheen rantataloon ja lauantaina on tokan perheen siskon läksiäiset :( Sunnuntaina vielä jokkut grillipippalot. Loppuviikko on siis aika juhlapainotteinen enkä pistä yhtään pahakseni haha.

Mun piti ladata kuvia mut migreeni ei nyt anna periks joten painun nukkuun ennenkö pää hajoo ja lataan ne huomenna! Pahottelut tekstimäärästä 8)

welcome, monday

paikallinen bussi

äiti, kumman haluut vävypojaks?! 

ei ei, kyllä tää on se tuleva aviomies...

Brigadeiro, maailman paras jälkkäri!

palladium

Heipppa! Viikonloppu rupee jo oleen takanapäin:) Eilen lämpötila kipus lähelle +30 (suht kylmä keskitalvi), niin käytiin ensin keskustassa syömässä ja suunnattiin siitä taas Bariguihin eli Curitiban parhaaseen puistoon. Barigui oli aivan täynnä enkä voinu taas kun mollottaa suu auki ja ihmetellä. Ne paidattomat lihaksilla varustetut miehet ei sinänsä pilannu sitä maisemaa yhtään :D Meitä oli sisko, Matheus, Aline ja sen poikaystävä Daniel, toi on yks sellasista porukoista jossa ei voi olla nauramatta ja on aika hauskaa. Myöhemmin kävästiin kodin kautta laittautumassa ja mentiin syömään nutella lettuja ja jätskiä huoltsikalla ja päädyttiin vielä juhliin. Litkin koko illan vettä ja aina siihen laitettiin automaattisesti SOKERIA. Olin järkyttyny :D Onko kukaan koskaan maistanu? Mun mielestä se on ihan järkyttävän hirveen makusta ja yritin sönköttää että ei sokeria kiitos, mutta mua ei taaskaan ymmärretty....:D Päästiin nukkumaan "jo" viiden aikaan. Mä tavallaan ootan että se koulu alkais jo, niin sais tätä rytmiä vähän paremmaks. Siskon koulu on ollu pari kuukautta jo jossain lakossa, niin sekin valvoo aina melkein aamuun asti niin itelläkin menee tosi myöhäseks joka yö.
Käytiin tosiaan eilen mäkissä syömässä ja olin hymy korvissa kun luulin saavani jotain tuttuu ja turvallista. Mutta  EI =(  Cokis on jotain mitä ilman ei voi elää, ja nyt sekin maistuu aivan kammottavalta ja haisikin ihan joltain myrkyltä. Juustohampurilainen ei ollu mitenkään samanlainen mutta menetteli. Mut on petetty :( Oon aina jotenki luullu että mäkki ois samanlainen joka maassa. Oli pakko kävellä lähimmälle kiskalle ja ostaa cokis tölkki, ihan sitä aitoo ja oikeeta cokista! Pitänee testata subway seuraavaks, sen ei luulis paljon eroovan.

Tänään ei olla tehty yhtään mitäään.  Aamupäivästä käytiin kirkolla syömässä päivällistä koko perheen voimin ja tultiin nukkuun kotiin. Laitoin noi kuvat latautuun tänne ja menin päikkäreille ja aattelin että ne olis latautunu kun herään ,mutta ei :D Neljä tuntia ootin noita 15 kuvaa, ei oo todellista. Ärsyttää kun haluisin laittaa joka päivältä kuvia ja tänne kirjottaminen on super rentouttavaa, mutta ei vaan voi aina oottaa montaa tuntia. Ylempänä jokatapauksessa viime viikon keskiviikolta kuvia Curitiban keskustasta. Yritän saada laitettua tekstiä ja kuvia loppuviikosta myöhemmin, jos netti sallii :>

Hyvää viimestä lomaviikkoo sinne Suomeen! :) JA HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ HELLULLE, MUN IHANALLE YSTÄVÄLLE. ikävä on!

it's friday FRIDAY da da daaa

Hey there! Curitibassa on paistanu aurinko viimeset kolme päivää, joten en oo jaksanu postailla :) Netti täällä on niiiiin hidas, että tosiaan pari kuvaa puolessa tunnissa on maximi. Sain (taas) mun kameran ja koneen toimiin, eli nyt ois paremmat tsäänssit kirjotella.

Mentiin toissapäivänä siskon kanssa keskustaan käveleen ja lopuks maman kanssa kahville ja vielä shoppaileen. Niin ja viel kerran syömään. Curitiban keskusta oli paljon isompi kun ajattelin. Meiltä bussilla on joku vartin matka riippuen ruuhkista. Kameran kanssa piti olla toooosi varovainen enkä saanu kuvailla oikeen missään. Myöskin laukkuu piti aika tiukasti vahdata. Tässä kaupungissa on jonkun verran saksalaisia ja vaaleita ihmisiä, mutta silti mä erotun täältä ihmeen hyvin. Ehkä 183 sentin pituus tekee jotain, mutta samoin tekee myös blondeus...:D Ihan sama mihin kauppaan tai ravintolaan meet, niin aina kysytään että onko oma väri, oonko värjänny, mistä maasta oot kotosin ja sitten ihmiset ihmettelee päästä varpaisiin ihan todenteolla. Taisin kuulla myös pari kosintaa ja ihmetyksen kiljahdusta....brassit on tässä suhteessa ihan hulluja. Miehet täällä on _todella_ rohkeita, ihan erityyppisiä kun Suomessa :D

Mulla on täällä koko ajan jotenkin levoton olo. Tekis hirveesti mieli mennä jokapaikkaan ja tehdä jotain! Täällä ollaan hirveesti kotona ja "laiskotellaan". Oltiin eilen Curitiban parhaimmassa puistossa pari tuntia ja se kohensi heti olotilaa kun pääsi ulos ja käveleen. Nää ei tahdo oikeen ymmärtää mun suurta hinkua päästä salille tai lenkille :D Muutenkin oon tottunu kotona tekeen hirveesti kaikkee yksinäni ja musta olis ihana mennä ulos yksin ja laittaa kuulokkeet korviin, mut täällä ollaan koko ajan yhessä eikä kukaan oikeen vietä sellasta yksinaikaa. Tänään meille piti tulla 10 siskon kamua viettään iltaa, mut sisko on kipee ja on nukkunut nyt koko päivän. Tässä vaiheessa on vielä aika vaikeeta kun ei tunne ketään niin on myöskin suht vaikee keksiä mitään tekemistä. Ja varsinkin nyt kun on perjantai niin tekis mieli tehä jotain. Ihan mitä vaan muuta kun istua koneella täällä :D Mutta kärsivällisyyttä nyt peliin! Päätin just että lähen nyt lenkille ja nauttiin tosta auringosta!

Ps. Latasin teille yhen kuvan joka kesti 42 minuuttia. Tossa on 52 kuvaa oottamassa että pystysin jakaa ne täällä, mut en oo vielä keksiny keinoo että miten. 52 kertaa 42 min...2184 min? ehmm en jaksa oottaaa.

Viettäkäähän kiva viikonloppu ja nukkukaa hyvin!!  Niin mäkin teen täällä ;)

Obrigada!

Olaa, tudo bem? Olin ilosesti yllättyny, kuinka moni on seuraillu mun blogia :) Eli kiitos kivoista kommenteista, piristi mukavasti tätä ei niin täydellistä päivää. Tänään on ollu vähän sellanen mikään ei onnistu, mutta silti vaan hymyilyttää :D No, niin kun kerroin aikasemmin, niin kone ei toimi. Kerran sadasta kerrasta kun aukasen sen, se aukee normaalisti. Mut yleensä, tulee vaan musta ruutu joka on täynnä valkosta tekstiä eikä siitä pääse mihinkään. Onks kellään ideoita mikä auttais?? Rupes ärsyttään niin hakkasin vaan näppäimistöö ja sammutin ja laitoin uusiks päälle ja sammutin taas ja blabla, niin sain tän auki., mutta ihan tuurilla ja viime kerrasta on jo kolme päivää. Joten jos joku on fiksu ja kokenut tän saman surullisen kohtalon, niin otan neuvoja vastaan että mikä auttas O:) PLUS mun kamera on rikki.Se ottaa pelkkiä pimeitä ruutuja. Mmmmh, miten se voikin olla niin että kaikki rikkoutuu samaan aikaan?
Ilman kameraa ja läppäriä mulla on jo turvaton olo ja siihen vielä lisäks se, että en oo vieläkään saanu hankittua puhelinta :D Forever alone.

 Ainiin, saako valittaa vielä vähän?? Mun selkä on ollu 3 päivää niiiin kipee, että kyyneleet valuu silmistä aina kun nousee ylös tai menee istuun. Tän kaiken syömisen ja nukkumisen jälkeen toi läheinen kuntosali huutaa mun nimee tänne asti, mutta ei taida tulla vielä pitkään aikaan mitään sinne menemisestä. Sisko ruiskutteli jotain vahvaa kylmägeeliä mulle ja kipulääkkeitä, muttei nekään auttanu. Sitäpaitsi, mami lähetti tänään mun salikengät Suomesta, eli vasta joskus 10 päivän päästä saan ne. Joten ehkä mä venaan vielä...Käytiin tsiigaan tänään se sali Mimin (siskon) kanssa ja vaikutti ihan kivalta. Alotuskuukausi maksaa 190 reaissia, eli joku 70 euroo? Seuraavat kuukaudet aina120 reaissia, eli about 50 e. 

Ajettiin tänään myös tunti poliisiasemalle että saatas mut "rekisteröityä". Sellanen mies katteli mua hyyvin pitkään ja epäilevästi ja anto rekisteröimisajan viikon päähän. No, täällä ei koskaan tehä mitään heti :D Tää ei sinäänsä haittaa mua. Saanpa luseksia kotona ainakin viikon vielä, luultavasti pitempäänki.
Oonko kertonu jo, että täällä on myöskin ihan turha kysyy että moneltako? Kukaan ei koskaan kato kelloo, eikä koskaan sovita tarkkaa aikaa. Sekin on hassua, ettei koskaan tiiä millon lähetään. Luulet lähteväs illalla, mut yhtäkkiä joku jo koputtelee sun ovees että ARE YOU READY, WE NEED TO GO NOW.  Siinä sitten tukka sekasin peiton alla selität että yes yes, laitan vaan nopeesti kengät jalkaan ja oon sit valmis.



Joku kysy mun perheestä ja tajusin, etten oo tainnu hirveesti kertoo siitä :) Tässä ensimmäisessä perheessä mulla on siis Gerson-isä, Josil-äiti ja Milena-isosisko (4 kuukautta vaan vanhempi HAH). Ollaan oltu siskon kanssa kaikki nää päivät koko ajan yhessä, kun täällä ei kukaan puhu englantia paitsi sisi, niin se on joutunu kulkeen mun translaattorina joka paikassa. Meistä on oikeestaan nyt jo tullu niin läheiset, että heitetään ihan omaa läppäämme ja pystyn puhuun sille oikeestaan ihan kaiken, ilman että tarvii olla hirveen hienovaranen:) Koko perhe on ihmisinä aivan ihania! Musta on tosi sulosta, kun äiti ja sisko on ihan parhaat ystävät :D Ne lukee toistensa viestit ja miettii yhessä, että mitä nyt tehdä kun siskon "poikaystävä" ei oo lähettäny viestiä koko päivänä. Musta on myös kiva nähdä kuinka täällä arvostetaan äitiä, eikä sille ikinä sanota mitään pahaa tai tiuskita. Mut on otettu ihan mukaan perheeseen ja tuun tosi hyvin toimeen kaikkien kanssa täällä :) Ei olis parempaa perhettä kyllä voinu toivoo. Ja perhe vaikuttaa täällä oloon kaikista eniten...

Mun piti kirjottaa tästä talosta ja asuinalueesta tähän samaan, mut netti on nyt niin hidas et noihin kolmeenkin kuvaan meni aikaa laidata yli puol tuntia, eli jätän sen myöhemmäks. Haha naurattaa, kun mama on tuonu mulle joka ilta uuden peiton. Ekana iltana oli yks peitto, seuraavana kaks, sitten kolme ja nyt niitä on tossa kasassa jo 5. Pakko vielä kerran sanoo, että täällä on KYLMÄ. Mulla on ollu koko päivän kaks hupparia ja pitkähihanen päällä, plus kahet villasukat ja kaulahuivi. Aina välillä käydään lämmittämässä varpaita hiustenkuivaajalla...:D:D Tämä menee nyt tiskaan ja kömpii sitten noiden viiden peiton alle. Joka yö neljän aikaan me vaan jotenkin päädytään keittiöön siskon kanssa ja nauretaan lattialla tunti ihan vaan kaikelle maan ja taivaan välillä.. noi hetket saa aina tunteen, että täällä on jotain samaa kun Suomessakin...:) vaikka yhtä outoja ihmisiä kun mun kaverit, ei kyllä helpolla löydä. ( kaikella rakkaudella puput <3)

HYVÄÄ YÖTÄ!

why o why

Aattelin listata jotain pienia  eroavaisuuksia ja hmetyksia, mita oon huomannu taalla ensimmaisen viikon aikana..

• Taalla on ihan normaalia laittaa nattejen vaatteiden, kuten farkkujen, kasilaukun ja jakun kanssa kunnon urheilulenkkarit. Ihan kaupungillekkin.
• Aamusta iltaan tossa ikkunan alla menee autoja joissa on musa niin kovalla, etta ikkunat tarisee. Suomessa harvemmin nakee..paitsi viikonloppusin jossain
• Naisilla on upeet pyllyt! En tiia mista johtuu, mutta muodot todellakin kohillaan :D
• Tosi tosi moni kayttaa leggingseja ja lyhytta toppia. Suomessa suurin tyylivirhe, taalla muodissa?
• Moni aattelee et Brasilia on tosi kuuma ympari vuoden. Makin luulin, kunnes tajusin istuvani taalla 2 huppariin, 3 housuihin ja villasukkiin kaariytyneena. Ulkona on vaan +10
• Taalla syodaan paljon mutta kukaan ei liho! Sisko esim on tosi hoikka, syo paljon eika harrasta minkaanlaista liikuntaa :D tasan ei oo onnenlahjat

• Taalla ei kavella mihinkaan! 400 metriakin kuljetaan autolla... kavelin yksin askon 100 metria ja koko perhe kulki autolla rinnalla ettei mitaan vaan kay:D hahaha
• Taalla pidetaan aina kengat sisalla jalassa. Nytkin sisko istuu tossa koneella buutsit jalassa!? whaaat...
• Vessapaperi tosiaan heitetaan roskikseen eika pyttyyn
• Tiet on melkein aina yhdensuuntasia ja kaistoja on ainakin 5 vierekkain. Autot vaan sinkoilee sinne tanne ohitellen ties mista
• Ihmiset kulkee ulkona tosi usein huput paassa:D sika pelottavan ja epailyttavan nakosia
• Miehet taalla on naisellisia! Kayttaa tosi kireita farkkuja ja tukka on aina viimesen paalle
• Naiset kay hirveesti kauneushoitoloissa ja kaikilla on AINA kynnet laitettuna
• Kadut on taynna roskasakkeja, koska ihmiset vaan jattaa ne ties minne ja mies hevoskarryineen kay kerailemassa niita
• Kaikki kuuntelee taalla sertanejoo (countrymusaa) ja tanssii ja laulaa ties missa ja millon
• Naiden mielesta on hirveen hassuu, kun suosituimmassa saippuasarjassa (joka on aaaaina pakko kattoo ja josta puhutaan koko ajan, vahan niin ku meian salkkarit mut viela isompi homma) on Annina niminen nainen, hehehe arvatkaa kuinka usein kuulen siita??
• Kun tytot menee ulos, niin kaikilla on tooooosi lyhyt hame tai mekko. Suomessa nakee paljon farkkuja, mut taalla hame on oikeestaan pakkojuttu. Hyvin hyvin lyhyt sellanen.
• Niin ja ne alusvaatteet tosiaan pestaan ite suihkussa...
• Suihku toimii niin, etta joko vetta tulee tosi tosi vahan ja se on lamminta, tai sita tulee vahan enemman, mutta vesi on kylmaa
• Monilla aikuisillakin on hammasraudat. Nuorilla oon nahny timanteilla koristeltuja... sanosinko etta suht mielenkiintosen nakosia:D
• _JOKA_PAIVA_ syodaan papuja ja riisia. Se on yllattavan hyvaa.
• Talot on hyvin suojattuja. Meidan talon eessa on portti jonka saa auki 8-numeroisella turvakoodilla, oveen viela kaks erilaista koodia ja kotiovi on lukossa sisalta ja ulkoo. Kesti puoli tuntia etta paasin tanaan sisalle hehehe
• Naita ei koskaan kiinnosta se, jos joku on nukkumassa. Keskella yota saatetaan rynnata huoneeseen kertomaan ihan vaan se, kuinka halvalla huomenna saa vesimelonia:D
• Ihmisten  puhetyyli on tosi maanitteleva! Tai en keksi oikeeta sanaa sille:D oijoijoijoiiii que lindoooooOOOoooooo! ooohhhhh voce e fofaaaaaaaa oiiiijjjj kisskisskisss (sikasodee). Mulla on PIENTA ongelmaa  ton lausumisen kanssa, kun suomalaiset tunnetusti puhuu niin jaykasti.
• Taalla pidetaan Lorealia, Maybelinee, Max Factoria yms, tosi hyvina merkkeina ja harvat ostaa niita, koska ne on taalla hintavia
• Oon ihan jarkyttyny siita miten mun host-sisko nayttaa Mischa Bartonilta >:O
  
  Herasin tanaan muuten jo 6 kouluun, mutta siela selvis etta mun pitaa kayda ensin rekisteroimassa itteni poliisiasemalla ennenko mut otetaan sinne. Rehtori esitteli koulun ja tulin takasin kotiin nukkuun :D Illemmalla oli myos mun eka Rotari tapaaminen... selitin englanniks mita oon tykanny ja miten on menny ja sisko kaansi kaiken portugaliks, koska ykskaan mun klubissa ei puhu englantia. Kaikki rotari sedat oli niiiin sulosia ja kutsu mua vaikka mihin retkille ja syotiin yhessa pizzaa. Tanaan oikeestaan ekan kerran tuli oikeesti kotosa olo taalla, vaikkakin myos ekaa kertaa ihan ihan vahan ikava Suomeenkin.. ja ma haluan kuntosalille! Taa loputon syominen ja nukkuminen rupee jo vahan allottaan...
  
  
  Psst. En tiia lukeeko tata hirveen moni, niin aattelin pistaa tan kenties sellaseks etta vaan kutsutut pystyis lukeen. Joten hihkaskaa jos siela ruudun takana on joku jota kiinnostaa lueskella mun hopinoita :D niin, ja sanokaa mista haluutte kuulla, niin tiian mista kirjottaa.
  Boa noite!

Finlandesa?!

Noniin! Koneongelman on selätetty, ja voin vihdoin alkaan selostaan tätä hurjan tapahtumarikasta viikkoo:D

Viikko sitten sunnuntai oli suht sekava päivä. Pääsin kentälle jo yheltä ja kävin punnitsemassa mun laukun. Laukku paino 27 kiloo ja sallittava on 23, joten aukasin laukun ja aloin heitteleen kaikista painavampia pois. Nahkatakki ja farkkutakki lähti, plus pari mekkoo ja kahet kengät. Jätin just ne pois, joita oisin eniten tarvinnu täällä. Hyvä minä. Curitiba on kylmä kaupunki, eikä ohut villatakki oikeen naftaa tähän aikaan vuodesta. Vaikka hyvin oon pärjänny, enemmän nää paikalliset on kauhuissaan kun näkee ihmisen viidessätoista asteessa ohuella paidalla. Sillonhan kuuluu käyttää toppatakkia??

 

Lento Saksaan Muncheniin meni nopeesti, kun oli vieruskavereita joitten kans höpötellä kaikennäköstä. Munchenista Sao Pauloon 13 tuntia oli yks tuskien taival, kun jouduin yksin istumaan ja olokin oli aika kehno. Siinä se aika kuitenki välillä nukkuessa ja välillä musiikkia kuunnellen meni ja päästiin vihdoin perille. Ihmeen virkeissä tunnelmissa matkustettiin hotellille ja pian lähettiinkin jo käymään marketissa ja päivemmällä kaupunkikierrokselle. Käytiin mm. jossain tosi suuressa pörssissä, Brassejen 3. korkeimmassa rakennuksessa, kirkossa ja vaikka missä. Sellanen joukko vaaleita ihmisiä aiheutti pientä hämmennystä ja kulkeminen rupes käymään jo ehkä vähän ahdistavakskin, kun ihmiset ihan julkeesti vaan pysähty ja alko tuijottaan päästä varpaisiin. Kaupunkikierroksen jälkeen mentiin syömään grillipaikkaan, jossa oli ihan ylihyvää ruokaa. Mulla tosin ei pysyny oikeen mikään sisällä, mutta ainakin kaikki maistu hyvältä:D Illalla mentiin vielä hengaileen meiän hotellin katolle, 17. kerrokseen altaalle, josta oli aika huikeet näkymät varsinkin ilta-aikaan.


Seuraava päivä alkokin jo kaheksalta, hyvin nukutuiden 12 tunnin jälkeen. Oli 4 tunnin koulutus, jossa käytiin läpi taas kerran näitä sääntöjä. Päivemmällä mentiin shoppaileen. laitatuttaan kynnet ja illalla pizzalle ja hengailtiin vaan. Oli  hieno ilma ja aurinko paisto :)
Keskiviikko oli rantapäivä, jollon mentiin Guarujaan biitsille. Oli oikeestaan jopa kylmä ilma ja tosi sumusta, joten mä en uskaltautunu ees uimaan..:D Syötiin sielä hyvä ateria ja lähettiin jo aikasemmin takasin Sao Pauloon, jossa käytiin vielä futismuseossa, joka oli tosi cool! Illalla vielä viimeselle illalliselle ja pakkaamaan...

Sao Paulosta vois sanoo sen verran, että se on aivan uskomattoman super mega hyper iso kaupunki. Mä en 4 päivässä oppinu ees hahmottaan meiän hotellin sijaintia, saati sitten yhtäkään katua tai kauppaa.Sielä on ihmisiä ihan laidasta laitaan, joka kulttuurista ja maasta. Jo pelkässä kaupungissa asuu about 11 miljoonaa ihmistä...vaikka oonkin tottunu asuun yhessä Suomen suurimmassa kaupungissa, niin se on vaan kärpäsen kokonen verrattuna Sao Pauloon. Ite en varmaankaan pystyis asuun noin isossa pleississa, mutta oli kyllä mahtava päästä näkeen se.

Joudun nyt kirjottaan nää kaikki tälleen tyhmästi selostaen putkeen, kun en saa tätä tekstiä tonne kuvien loppuun. Eli vähän vielä stooria ja loppuun kaikki kuvat :> (tässä on nyt aika paljon selostusta kaikille tutuille ettei tarvii kaikille erikseen kertoilla, eli jos ei jaksa lukee niin kannattaa vähän hyppiä)

Torstaina lensin yksin Sao Paulosta Curitibaan. Koneen laskeutuessa mua rupes oikeesti jännittään... lähin oottaan laukkua, joka onneks tuli nopeesti. Hieman jännä tunnelma, kun en yhtään tiiä mitä ja ketä on kulman takana. Sieltä kuitenkin paljastu tosiaan kaikki perheet+isovanhemmat+serkut+isoisovanhemmat+enot+sedät.... Koko halli raiku huudosta ja laulusta. Hahaha oli siinä muilla ihmisillä ihmettelemistä! Mä siinä sanattomana vaan halailin kaikkia ja tää kaikki kuvattiin myös videolla...katotaan jos jossain vaiheessa kehtaan senkin julkasta:D Lähettiin tosiaan siitä koko suvun voimin grillisafka paikkaan syömään. Olin niiiin hämmentyny ja ulkona kaikesta että näin jälkeenpäin voi vaan nauraa. Myöhemmin tultiin käymään kotona ja lähettiin ostariin ostaan mulle perusjutskia, kun jouduin melkein kaikki nekin jättään Suomeen.  Perjantai ja lauantai vierähti ollessa sielä sun täällä, en enää ees muista missä käytiin ja keitä oon tavannu :D Kaikki nää nimetkin on sellasia, et ihan mahdoton muistaa. Eilen käytiin kuitenkin maatilalla, jossa pikkutytöt halus letittää mun hiuksia, papat kyseli onko Suomessa kanoja ja sain monta lahjalistaa joulupukille vietäväks.
Illalla mentiin viel syömään soppaa johonkin rakennukseen, jossa oli kaikenmaailman leikkejä ja kunnon illanvietot meneillään. Siitä vielä illaks klubille, jossa oli sertanejo musaa ja jonokin oli about 400 metriä. Pienen venauksen jälkeen päästiin sisälle. Ihmisiä oli niiiin jumalattomasti, että ei pystyny liikkuun olleenkaan ja tanssiminen jäi pieneen hytkymiseen kun olin vähän väliä huitomassa ties ketä:D Brassit kun on niin lyhyitä, että näin iso ihminen kaataa kaikki yhellä huitasulla.... Sisällä oli myöskin kuumempi kun yhessäkään saunassa missä oon ikinä käyny! Vaattet litimärkinä päästiin kuitenkin aamuyöstä kotiin ja voisin sanoo että oli huippuilta :)

Kaikenkaikkiaan mun ensimmäinen viikko Brasseissa on ollu mahtava. Perhe on sellanen, että saan olla kun kotonani. Mennä suihkuun kun haluun, käydä jääkaapilla millon haluun ja löllötellä yksin huoneessani. Brasilialaiset ihmiset on muutenkin antanu mulle tosi hyvän kuvan itestään. Kaikki vaikuttaa aina niin ilosilta ja positiivisilta. Mulla on vielä totuttelemista paljon moniin asioihin. Vessapaperia ei heitetä pyttyyn, alusvaatteet pestään ite suihkussa, liikenteessä ei tunneta sääntöjä, joka paikkaan mennään autolla, aina halaillaan ja pussaillaan tuntemattomiakin,riisi ja pavut kuuluu joka päivään,kylmä suihku on ihan normaali asia,keittoon laitetaan juustoa,mehuun sokeria...meillä kotona on myös yleensä totuttu syömään ja thats it, heti lähetään pois pöydästä, mutta täällä istutaan ja istutaan ja jutellaan monta tuntia. Ruokaakin on sata kertaa päivässä ihan mahottomat määrät :D Oon varmasti nyt jo lihonu monta kiloo.
Kaikki tää vaatii hirveesti voimia ja totuttelua. Ympärillä ei oo oikeestaan mitään tuttua vaan koko ajan joudut ite pärjään ja sopeutuun kaikkeen. Mä nautin todella paljon siitä, kuinka vaikeeta kaikki on. Tuntuu vaan, että jo alkuillasta on tosi väsyny; varmaankin just sen takia, kun koko ajan joutuu tekeen töitä sen eteen, että olis perillä asioista ees vähän. Välillä ärsyttää kun muut nauraa ja ite vaan istut, etkä tajua ollenkaan mistä puhutaan... mutta kaikki aikanaan, kaikki aikanaan. Muuten mulla on menny tosi hyvin, eikä mikään oo tuottanu suuria ongelmia. Rakastan tota melua, mikä tulee kotikadulta..Ja tota tuoksua, joka on ihan täysin erilainen kun Suomessa!
Mulla alkaa huomenna koulu 7.30! En osaa oikeen sitäkään jännittää..:D Vähän mietityttää, että minkälaiset koulupuvut sielä on. (EN HALUU HAMETTA). Tähän loppuun vielä satatuhatta kuvaa, jotka kertoo enemmän kun kaikki tää teksti.

Lupasin kirjotella tasta koko viikosta, mutta kun aamulla vihdoin sain aikaa ja aukasin lapparin, niin se ei auennukkaan :( latasin yolla sinne kaikki kuvat, etta aamulla paasisin heti kirjotteleen tanne, mutta ilmeisesti se sano nyt ittensa irti ja sinne meni kaikki kuvatkin. Yritan saada sen korjaukseen heti maanantaina tai sitten ostan vaan uuden iha kylmasti, koska ma en enaa jaksa oottaa ETTA PAASEN TEKEEN SEN HITSIN POSTAUKSEN.

Mutta nyt suihkuun ja mekko paalle, edessa olis kello 9 illallinen parin perheen voimin jossain kivassa raflassa ja siita johkin klubille...:) Im happy happy happy!!!