Nossssa!

Oi! Tudo bem com vocês?

Sain taas koneen toimimaan uhuuul. Tää siis tekee niin, et toimii 3 päivää ja sit pariin päivään ei suostu aukeen ollenkaan. Ja sit taas muutaman päivän toimii ja luultavasti lauantaina ei oo taas toivookaan saada auki. Eli käytän nyt tilaisuuden hyväks ja kirjottelen as much as possible!! :)
Tiistaina heräsin 9 aikaan leipoon niitä korvapuusteja! 3 tuntia siinä vierähti, eikä lopputulos ollu mikään hirveen kummonen. Ensinäki aika paljon tarvikkeita jäi uupuun niin heittelin vaan vapaalla kädellä ja yritin ennustella että nojoo, puoli litraa, 4 desiä, ehkä vähän lisää tota ja joo, kyllä se on ihan hyvä nyt. Mm. siinä ohjeessa luki että 2 pussia kuivahiivaa?! Ei mitään hajua paljon yhessä on, niin heitin puoli purkkia ihan sattuman varasesti:D Se taikina kyllä kohos vaan vähän mut mitä pienistä. Kyllä mä niistä suht korvapuustejen näkösiä sain. Maku oli aika kanelinen ja kuiva.... Kiikutin ne kuitenkin sit 2 sinne portugalin tunnille ja ihan hyvin kauppansa teki. Ainakin on toi nyt alta pois hoidettu, huh:D Tunnin jälkeen mentiinkin vielä ostarille syömään. En muista mikä sen paikan nimi on, mut aina yhtä hyvääää. Siinä saa valita ite kuppiinsa hedelmiä, kastikkeen ja lisukkeet. Otin mansikoita, persikoita, kiwiä, baananeita, suklaakastiketta ja vaniljajätskiä :) Namnam. Hintaa about 3 euroo, eli ei ihan hirveen hirveen paha. Lähin ostarilta sit 6 aikaan  kotiin päin ja kadutti taas etten yhtään aiemmin, meinaan ruuhka siihen aikaan on oikeesti jotain niiin kuvottavaa. Bussin kun saat ittes tungettua, niin siinä sitten melkein se puoli tuntia (ilman ruuhkaa 10 min) tuupit kaikkia ja hyvä että hengittään mahtuun. Siinä vaiheessa kun oli mun pysäkin vuoro niin hyvä kun ulos just ja just pääsi... Ja sitten mun vielä pitää ylittää sellanen iso tie, jossa ei oo suojatietä kun kilometrin päässä, niin keskeltä vaan. Autojonot oli niin hirveet, että seisoskelin vartin venailemassa, että pääsisin ylittään, mutta ei. Siinä vaiheessa brasilia tyylittäin oli vaan taas pakko kävellä ja olettaa, ettei kukaan aja päälle :D Ton tienylityksen jälkeinen fiilis on aina sellanen vitsi, oon niin brasilialainen nyt.
Kotiin kun pääsin niin vanhemmat oli just lähössä johkin ja veli opiskeli, niin jäin kahestaan pikkusiskon kanssa 4 tunniks. Onhan se sulonen ja vaikka mitä, puolivälissä ei vaan enää pystyny kuunteleen kun blablabalabalalala, Anniiinaaaa. Ei ees minuutin taukoo puhumisesta. Seuraa mua ihan joka paikkaan, tekee kaiken saman mitä mä teen, haluaa aina samoja asioita kun mä:D Hahah. ihana Manu <3



Eilen en taaskaan tehny mitään. Ihan oikeesti, mistä mä kohta kirjotan kun ei oo mitään mistä kirjottaa??:D No, kaveri tuli hakeen mun iltapäivällä ja päätettiin mennä jätskille. Mutta koska tänään alko 4 päivän loma. niin melkein kaikki paikat oli jo kiinni:( Päädyttiin siis mihkäpä muualle kun mäkkiiin!

Ei oo varmaan vaikee arvata kumpi on mun....

...no se isompi totta kai...:D

Päätin kerrankin olla ahkera ja ottaa kuvia....saldo: 3 kuvaa mäkkärin terassilta!

Vähän ennen puolta yötä tulin kotiin ja oli niiiin kylmä ja nälkä, että maailman paras tunne kun otin kuuman suihkun ja jääkapissa oli mun lemppariruokaa:D Sitten vielä host-veli kysy, että haluunko kattoo sen kanssa leffan. Olin niin onnellinen, kun en oo pitkään aikaan kattonu leffoja ja cinemaankaa ei tuu usein mentyä, kun harvat leffat on enkuks. Katottiin siis yhessä Ted- leffa ja oli just sopivan hömppä ja ihana elokuva. Muistan vielä kun vuos sitten, en pystyny kattoon ilman suomenkielisiä tekstityksiä, kun en ymmärtäny tarpeeks hyvin. Nyt ei kyllä tuota enää mitään ongelmaa :) Jeeeij, elämän pieniä iloja!

Tänään heräsin taas vasta yheltä. Pitäs varmaan ruveta nyt oikeesti korjaan tota rytmiä, muuten nukun vaan joka päivä puolet päivästä:D Syötiin lounasta ja parin tunnin jälkeen lähettiin veljen kans Bariguihin, yhteen Curitiban parhaista puistoista. Bariguissa on tollanen lampi, jonka ympärillä on n.4 kilometrin pitunen tie. Ihmiset menee rullaluistimilla, skeittilaudoilla, juosten, kävellen ja pyörillä ja miten ikinä keksii:D Tuolla on aina paljon porukkaa, mut varsinkin tänään aivan sikana ihmisiä. Brasilialaiset on niin sosiaalista porukkaa, että vähänkin kun on mahkua tai vapaapäivää niin kaikki on ulkona ja yhdessä, tekemässä kaikkee mahollista. Musiikki soi joka puolella ja ihmiset hengailee isoissa porukoissa. Me veljen kanssa käveltiin ensin reippaasti yks tollanen 4 kilsan kierros, sit ostettiin mukilliset kookosmehua ja juostiin toiset 4 kilsaa. Ihan huippua päästä purkaan energiaa ja katteleen ihmisiä :) Siihen se mun keskittyminen aina vähän kaatukin, kun koko ajan ohi viiletti sellasia paidattomia, täydellisillä kropilla varustettuja brassimiehiä........ Aina välillä mä aina kumoon sen myytin, että Brasseista löytyy hyvännäkösiä ihmisiä, mutta sitten meen taas Bariguihin ja pakko muuttaa mieltään. Ihan oikeesti hei:D Täällä melkein kaikki käy salilla, kaikilla on vatsalihakset näkyvillä.... Entäs Brassi naisten kropat? Niin täydellisiä, etten oikeesti kohta enää kehtaa ees kävellä  niiden seassa näiden tuhannen vaihtarikilon kanssa.

Pari tuntia sielä puistossa vierähtikin ja tarkotuksena oli käydä suihkussa ja lähtee leffaan mun edellisen perheen kanssa, mutta yhtäkkiä tulikin tieto ettei oo vettä, niin piti lähtee hikisenä sen ekan perheen luo etukäteen käymään suihkussa :D no, päästiin onneks jo 8 liikkeelle. Ekaks illastettiin yhessä ravintolassa ja 10 alko Twilightin ensi-iltanäytös. Varattiin niin myöhään noi liput, että jouduttiin siihen 3. alimpaan riviin. Välillä rupes ällöttään kun oli niin lähellä se ruutu ja kun kerkesin ahmiin melkein kaikki popcornit ja suklaat taas ennen kun se leffa kerkes ees alkaan.... mutta muuten oli suht hyvä leffa! ja. oli ihanaaaaa nähdä ekaa perhettä! Puhuttiin koko aika portugalia ja ne kehu, kuinka oon kehittyny 3 viikossa ja puhuin melkein kaiken oikein :) Muuten ihan outo fiilis palata siihen asuntoon ja mun omaan huoneeseen ja kuitenki illan päätteeks tulla eri osotteeseen nukkuun....

Asiasta nyt taas tuhanteeen! Sain muutaman kysymyksen tohon edelliseen postaukseen ja muihinkin, niin vastaan nyt tähän kaikille:)

Mä oon kelannu brasseihin lähtöö! Ootko ollu tyytyväinen rotaryyn? Ja mitä maita sulla oli siin valinnassa :D ja millasii ruokii siel yleisesti syodaa ja ootko tottunu niihin hyvin :D haha en keksi muuta xd

- Oon ollu tyytyväinen Rotaryyn :) Järjestönä mun mielestä ainut, joka ei rahasta ihan turhasta. Rotary pitää hyvää huolta oppilaistaan ja on mun mielestä tosi luotettava. Tosiasia kylläkin, että jos Rotarylta haluaa lähtee niin pakko sisäistää ne säännöt ja aikalailla seurata niitä... Mulla oli 1)Meksiko 2)Brasilia 3)Argentina, mut oon kyllä tosi tosi tyytyväinen että oon just täällä! Toi ruoka kysymys on niiiin vaikee selittää:D Täällä ruoka on aika suolasta, esim. lihaan laitetaan aina tosi paljon suolaa.  Aamiaiseks meillä on yleensä ihan perus vaaleita sämpylöitä, kinkkua, juustoo, kahvia yms... Semmonen aika peruslounas on liha, pavut & riisi. Voi olla myös makaronia:D Riippuu ihan päivästä! Oon tottunu jo ja välillä kun on viikon ilman papuja, niin tulee kauhee mieliteko niihin, vaikken ees ihan hirveesti tykkääkkään niistä? Vaikka pakko myöntää, et välillä on kova ikävä kunnon perunoita ja makaroonilaatikkoo:D Jälkkäreiks tykätään syödä brigadeiroo, eli sellasta suklaasta ja ihmemaidosta tehtyä moussen tapasta jutskaa. Hyytelöt on kans aika in. SUN ON PAKKO LÄHTEE BRASSEIHIN ;)

Vuosi brasseis ois kyl todelline unelma :D mut se vaa, et miten oot pärjänny ihan ekan kuukauden kieltä osaamattomana(?). Tää on asia mikä mua mietityttää tosi paljon, ja ehk siks vähä pelkäänki ees hakee vaihtariks brasseihi, ku en puhu portugalii ku 10 sanaa :D

- Hyvin pärjäsin! Totuus se on, että kyllä aluks turhauttaa niiiin hemmetisti. Mutta ei kannata pelätä, sen oppii kyllä :) Yrittämistä ja yrittämistä joka päivä ja koko ajan.... eikä ollu vaan se ensimmäinen kuukausi, vaan myös toinen ja pitkälti kolmaskin:D Mutta ei kannata pelätä. Jos lähet Ausseihin, USA:an tai johonkin jossa puhutaan vaan enkkua, pääset takuulla helpommalla, mut on toi uus kieli niin helmi jutska, että suosittelen...:) 

Kuinka hyvin oot oppinut portugalin? kuinka paljon luit espanjaa/portugalia koulussa/itsenäisesti ennen lähtöö? :) voitko vastata vaikka seuraavassa tai sitä seuraavassa postauksessa kun ei tuu muistettuu kattoo näitä kommentteja ite aina! ois mahtavaa jos kertoilisit vähän enemmän kielipuolesta :--) itekkin ehkä lähössä brasseihin 14-15! oon opiskellu espanjaa vuoden joten siitä vähän osaamista ja nyt yritän kysellä vaihtareilta onko se portugali paljon hankalampaa kun espanja :--) kiitti vastauksista!

- Pitää myöntää, että mulle portugalin oppiminen on ollu tosi tosi vaikeeta, varmaankin vaikeinta kaikista vaihtareista :S Yleensä koulussa oon tottunu, että vaikkei mikään muu aine luistaiskaan, niin kielet on ollu aina se vahva puoli. Tänne kun tulin, niin oon joutunu huomaan että ehkä ei sittenkään.  Ennen tänne tuloo en siis opiskellu sanaakaan espanjaa enkä portugalia. Ekoina päivinä opin vaan, että miten sanotaan kyllä ja ei. Elikkä jouduin siis alottaan täällä ihan kaiken, perusjutuista lähtien:D  En osaa valitettavasti sanoo, että onko portugali miten paljon vaikeempaa kun espanja, mutta musta ainakin tuntuu, et lausuminen ja kirjottaminen on.  Varsinkin meille suomalaisille, jotka on tottunu paljon K- ja R- kirjaimiin, on vaikee lausua sutjakkaasti ja niin, et se puhe kuulostaa oikeestaan enemmän laulamiselta. Portugali on v-a-i-k-e-e-t-a. Vasta nyt 3,5 kuukauden jälkeen tuntuu siltä, et oon jotenkin sisässä tässä kielessä ja pystyn keskusteleen ihmisten kanssa. Ymmärrän ehkä 80 % puheesta (riippuu tosin ihan kuka puhuu, mistä puhuu, kuinka nopeesti puhuu). Osaan vastatakkin, mutten kyllä melkein koskaan täysin oikein:D Sitä vaan yrittää tulla ymmärretyks ja tässä vaiheessa se on kai tarpeeks. Mut suoraan sanottuna tää kieliasia on ollu kaikista rankin, kun monet ihmiset jaksaa kysellä et "mikset jo puhu portugalia?" "sun pitää oppia nopeemmin" "puhu enemmän" "opiskele enemmän". Oon vaan yrittäny toitottaa itelleni, että vuosi aikaa, älä vertaile ittees muihin, opit kyllä, älä anna periks :) Nyt rupee oleen jo vähän voition puolella, vaikka vieläkin tulee niitä tilanteita, että haluais vaan hirveesti keskustella ja selittää, muttei löydä sanoja. Jokatapauksessa, jos osaat jo vähän espanjaa niin siitä on paljon apua vaikka jotkut sanoo, että se voi myös vähän sekottaa :-) toivottavasti oli ees vähän apua vastauksista ja uskaltaudut itekkin lähtee!
Hei, kertoisitko kaiken tuosta viisuminhakuprosessista? Mitä sun piti tehdä ja mitä papereita hankkia? Pitikö sun käydä jossai lähetystös tai jotai? Mitä se makso?

Ton viisumisprosessin alla olin niin stressaantunu ja jännittyny, etten oikeesti muista melkein mitään siitä D: Sen vaan voin sanoo, että hitsin tarkkaa se on ja kauheeta sähellystä papereitten kanssa. Tässä lista mikä mulle annettiin sillon, kun sitä hommasin:
-Passi (alkuperänen, ei kopio)
- viisumihakemus + valokuva,
-väestörekisteriote, jossa myös vanhempien tiedot (englanninkielinen)
-rikosrekisteriote
-taloudellinen lausunto (kirjotetaan vapaamuotoisesti englanniksi)
-vanhempien allekirjottama matkustuslupa
-kopio vaihto-oppilasjärjestön Brasilian yksikön perustamisasiakirjasta
-todistus vaihto-oppilasjärjestöltä siitä, että oppilas on hyväksytty vaihto-ohjelmaan
-todistus Brasilian koulusta, että oppilas on hyväksytty opiskelemaan
-vahvistuskirje vastaanottavalta isäntäperheeltä

Ja tosiaan noi paperit, mitkä piti ite laatia, piti käydä maistraatissa notarisoimassa. Se makso kai jonkun 10 euroo? Ja väestörekisteriotteen + rikosrekisteriotteen tilaaminen makso kans jonkun parikymppiä. Täytin netissä sähkösen hakemuksen, soitin lähetystöön ja kerroin että oon lähettämässä mun papereita, ja sitten vaan lähetin noi kaikki paperit kirjattuna kirjeenä Brasilian lähetystöön :) Ne kävi läpi, että kaikki paperit on oikein ja lähetti mulle sitten laskun (about 50 e), jonka maksoin ja sen jälkeen ne alko vasta tekeen sitä viisumia. Joten kannattaa tohon varata mahdollisimman paljon aikaa, koska melkein aina jää jotain uupuun noista papereista ja ne joutuu lähettään ne takasin, ja sä joudut lähettää ne taas takasin niille:D Terveisin se, joka sai viisumin päivää ennen lähtöä. 

Tässä vissiin kaikki tältä erää :) Aattelin pyörähtää H&M:n nettikaupassa vähän kuolailemassa ennen nukkumaan menoo, kun täällä noi vaatteet on niiiiin mielettömän outoja.

Hyvää yötä! <3

monday. again?!

Mihin ihmeeseen nää viikot katoo? Koko ajan on maanantai ja koko ajan on perjantai D: Ja kaikki muutkin päivät totta kai. En oo tänään tehny oikeesti taaskaan yhtään _mitään_ ja silti tuntuu  että just äskön heräsin ja nyt kello on taas yli puolenyön? No, mitä pienistä. Kerkesin mä tänään käymään ostaan marketista korvapuusteihin ainekset, opiskella huiman vähän portugalia ja käydä kaverin luona illastamassa. Arvatkaa mitä ruokaaaa...no riisiä ja papuja tottakai! En tiiä miks, mutta maistu yllättävän hyvältä tänään.Muuta kerrottavaa mun päivästä ei ookkaan, joten voisin nyt vihdoinkin laittaa kuvaa mun uudesta asuinalueesta:) Asun siis noin 10 minuutin automatkan päässä mun vanhasta kodista ja käyn sitä samaa koulua, mitä ennenkin. 

Mun huoneen terassilta vasempaan suuntaan :)

Ja oikeelle...

Meidän talo on toi oikeella puolella, ihan viimesenä oleva

Kotikadun päässä oleva isompi tie

Rakas bussipysäkki wuhhhuuuu

Meidän talohan on siis täysrempassa. Tähän ollaan rakennettu kolmas kerros, niin lattialla on pelkkää sementtiä, seinät auki monesta kohtaa, sähköjohtoja joka paikassa ja huoneet tyhjinä:D Eli siis kaikki ihan täysin rempallaan. Mulla on huoneessa vaan oma sänky ja pikkusiskon sänky, mut kaikki vaatteet on alakerrassa. Axelle kun tuli meille niin meiän talon kohalla kysy, että kai vitsailet, ei tää voi olla teiän talo. Hahaha, tällä hetkellä se näyttää ulkoo tosi karulta, mutta parin kuukauden päästä pitäis valmistua ja mun mielestä tulee kyllä näyttään ihan mahtavalta :) Meillä on siis 4 kylppäriä, 4 makuuhuonetta, olkkari, pyykkihuone, keittiö, 3 terassia ja sellanen "churrasco" eli grillaus huone tai mikä lie veranta onkaan. Ihan oikeesti, tää suomenkieli alkaa nyt vähän jo takkuileen:D

Tossa näkyy nyt mun huone ja mun huoneen kylppäri...Toi kylppäri on ihan täys rakkaus! En tiiä miten voin enää koskaa elää ilman. Ja muutenkin tykkään mun huoneesta ihan hirveesti..Vaikka sielä nyt ei vielä ookkaan yhtään mitään, niin toi terassi jutska on kiva ja koko huone on iso, valkonen ja avara. En oo muualla kehdannu hirveesti kuvailla, kun ei välttämättä hostit tykkäis jos on kauheesti keskeneräsestä kuvia. Joten laitan sitten kuvia koko talosta, kun valmistuu :) Mitäs muuta vielä...? En muista oonko laittanu koskaan kuvaa mun koulun uniformusta? Luultavasti oon, mutta tässä nyt vielä uusiks...

Toi uniformu on ihan ok. Perus musta ja housuissa noi vihreet raidat sivuilla. Tosin vaan ihan järkyttävän kuuma, kun noi housut on tosi kireet ja paita suht isoo mallia ja paksua kangasta. Sit vielä kun toi väri oikeen imee itteensä kaiken auringon niin oon aina ihan kuoleman partaalla:D

Joku kysy, että oonko ruskettunu hirveesti niin löysin ainoostaan yhen kuvan josta vähän näkee että missä mennään :D Käsivarret, maha ja naama on saanu aika hyvän brunan jo!
Tuli muuten extempore mieleen, että olis kiva tietää, onko sielä lukijoissa ketään, joka on ite kaavaillu lähtee vaihtoon just Brasiliaan? Ja jos on, niin kysykää ihmeessä ihan mitä vaaaan mitä mielessä on :)
Kello on vasta puol kaks ja ajattelin kerrankin olla ajoissa, kun pitää herätä jo 9 leipoon niitä korvapuusteja 2 alkavalle portugalin tunnille.... Aattelin ihan vaan varmuuden vuoks varata tota aikaa, kun ihan varmasti kämmään jotain :D  Joten adios, palaan taas huomenna!
Beijinhoos!

Another perfect weekend

Hei people, miten meni viikonloppu? :) Mulle ei tapahtunut oikeestaan mitään huippu erikoista. Aika perus viikonloppu, mutta tosi hyvä sellanen!

Perjantaina mulla ei ollu koulua, koska on jotkut koulujen väliset Olympialaiset 3 päivää, eikä vaihtareiden kuulemma tarvii osallistua. Nukuin siis taas yhteen asti ja käväsin manikyyrissä laittamassa uutta väriä kynsiin, kun viime kerrasta jo se pari viikkoo vierähtäny. Jos joku ihmettelee miks käyn niin usein, niin a) kynnet on mulle rakkaus ja oon aina tykänny ite laittaa niitä monta kertaa viikossa b) täällä manikyyri on niin halpaa (about 5-6 e) ja tulee siistiä jälkee, niin ei enää ite oo jaksanu laittaa (elämä kun on niin kauheen kiireistä ja raskasta, etten millään kerkeis...?) . No jokatapauksessa, kävin nyt uudessa paikassa enkä kyllä enää mee uusiks. koska se nainen oli ihan töykee eikä ees jutellu mun kans vaikka kovasti yritän :D Tää uus paikka on vaan muutamansadan metrin päässä meiän kodista, niin olis hyvä sijainti kylläkin. Pitäydyn silti siinä vakkaripaikassani. Tällä kertaa tuli ihan törkeen räikeet oranssit, mut toisaalta aika piristävä ja kiva ruskettunutta ihoo vasten :) Toi manikyyri on aika nopee jutska, siinä poistetaan vanhat lakat, leikataan kynsinauhat, rasvataan kädet, viilataan tai leikataan kynnet ja lopuks lakataan ja öljytään...oliskohan 20 minsaa yleensä? En oo koskaan halunnu laitatuttaa tekokynsiä niin tää on ihan huippu jutska mulle!  :)

 

Päivemmällä kaveri tuli piipahtaan kylässä ja myöhemmin skypettelin äitin kanssa. Aina piristävää nähdä mammaa ja tulee sellanen kotonen olo kun kuulee tutun äänen :( Myöhemmin myöhemmin kaveri tuli hakeen mut ja oli puhe, että oltas menty syömään johkin mutta hetken mietittyä päätettiin säästää rahaa ja käytiin vaan kaupan kautta ostamassa nuudeleita, cokista ja suklaata. 10 reaissia tais mennä, maksoin puolet eli 5 joka tarkottaa vaan noin paria euroo :D Siinä se ilta menikin sit syödessä ja parantaessa maailmaa...

Kamera on pysyny visusti kotona, siksi tämä huima kuvasaldo :D

Lauantaina 1 aikaan lähin keskustaan Axellee vastaan ja käytiin kaupoilla ostamassa joulukoristeita.........en usko että oikeesti MINÄ ostin pieniä joulupukkeja ja joulusukan :D hahaha. Myöhemmin alkokin sataa urakalla niin lähettiin meille päin syömään ja laittautuun. Axelle on siis Belgiasta ja sen kodissa on tällä hetkellä Kauane, jonka kodissa mä asun nyt. Kauane tykkää tosi paljon Axellen perheestä ja mun host-vanhemmat olikin innoissaan kun pääs vihdoin jutteleen Axen kanssa :D Aina kun mietitään noita perhekuvioita niin tulee just sellanen how small the world is- feeling, Kaikki on samassa ympyrässä ja tuntee toisensa, vaikka oliskin ihan maailman toisella laidalla.



 
Suihkun ja meikkailun jälkeen lähettiinkin juhliin ja oli ihan super hauska ilta ja yö! :D hahaha yläpuolella pari kuvaa meiän tunni naurusessiosta... yritettiin matkia brasilialaisten tyttöjen poseerausta joka on oikeesti hauskinta katottavaa ikinä. Kroppa niin mutkalle kun mahollista, jalat vähän koukkuun, tukka sopivasti silmille ja ihme virne naamalle. Okei ehkäpä tähän itekki joskus sortuu, mut se on ihan omaa luokkaansa mitä ne täällä tekee!!:D Muut kuvat oli niin järkkyjä että oli pakko pistää tähän esimerkiks näitä vähän hillitympiä.











Kuvat kertookin varmaan tarpeeks mun sunnuntaista. Herättiin Axellen kans vasta 2, saatoin sen pysäkille ja painelin ite terassille aurinkoon. Oli vaan niin tajuttoman kuuma, että jo 5 minuutin jälkeen oli pakko lähtee hakeen juotavaa. Tunnin siinä pysty makaileen kunnes rupesin jo näyttään ravulta D: nyt on siis kivat rajat pinnassa, jeejee vihdoinkin vähän vahvistusta vanhoille rajoille. Illemmalla oli jo viileempää kun aurinko oli laskemassa, niin parkkeerasin siihen samaiseen tuoliin portugalin kirjojen kanssa ja tuijottelin tota nättiä taivasta. Kerkesin vissiin pari sivua selaileen kunnes heräsin kun veli huusii korvan juuressa VENHA COMEER, eli tuu syömään :D Loppuilta katteltiinkin telkkaria, datailtiin yhessä ja jutusteltiin henkeviä. Tässä mä nyt vieläkin lahnaan sohvalla yksin pimeessä olkkarissa kello 3.15. Hmmmm missä rytmi?
AINIIN. meillä on portugalin tunneilla ollu niin että jokainen tuo vuorollaan jotain syötävää omasta maastaan. Meksikolaiset on tuonu tacoja ja saksalaiset kaikenmaailman leivoksia, mousseja ja vaikka mita. Mun vuoro olis nyt tiistaina enkä tiiä yhen yhtä suomalaista jutskaa? Jotain ei niiiin vaikeetekosta pitäs olla, koska en oo mikään suoranainen leipuri hiiva..:D eli jos on ideoita, niin olisin hyvin ilonen.

Nyt pehkuihin (jääkaapin kautta), Hyvää yötä <3

Amo noite e dia!

Mulla on niin hirmusen outo fiilis, etten oikeestaan tiiä ees mistä kirjottaa, mutta silti pakottava tarve kirjottaa jostain :D Tästä tulee nyt siis täysin sekavaa tunteiden purkailua ja kaikkee mahollista sekasin. 

Multa kysytään tosi usein, että kaipaatko paljon Suomea? Yleensä vastaan vaan, että en, ja saan monta ihmettelevää katsetta vastaukseks. Sillon kun sain varmistuksen vaihtoon lähdöstä, jotenkin henkisesti alotin valmistautuun siihen, että seuraavan vuoden mä asun ulkomailla, ilman sitä oikeeta perhettä. Kuulin paljon juttuja ihmisistä, jotka on jättäny vuotensa kesken ja lähteny takasin kotiin ja se tuntu ajatuksena pelottavalta. Mitä jos mä en pärjää? Mitä jos en haluakkaan olla sielä? Luulen et oli oikeestaan vaan hyväks pohtia kaikkia mahollisia tilanteita, koska nyt oikeestaan mikään ei tuu yllätyksenä. Mutta kaikenkaikkiaan oon tosi hämmästyny siitä, miten vähän ikävöin kotiin. Ei siitä mihinkään pääse, että oon suomalainen, kaipaan oltermannia, kaipaan fazerin sinistä, kaipaan omaa sänkyä, kaipaan äitiä, kavereita ja perhettä, kaipaan vapautta, kaipaan sitä tuttua kahvia minkä totuin juomaan monesti viikossa ja ennen kaikkea: kaipaan sitä tunnetta, että joku on omaa. Ensimmäisestä päivästä lähtien mikään ei oo ollut tuttua. Koti; täysin tuntematon rakennus keskellä maata jossa et oo koskaan ollu, keskellä kaupunkia mistä et oo koskaan kuulluukkan, keskellä täysin tuntematonta. Täysin tuntemattomien ihmisten kanssa, kielen kanssa josta et ymmärrä sanaakaan, syömässä ruokaa joka ei suoranaisesti huuda sun nimees. En tiiä muista vaihtareista, mutta mulle se alku oli kaikista hankalin. Piti rakentaa kaikki oikeestaan puhtaalta pöydältä... tehdä koti omakseks ja luoda ihmissuhteita ihan tyhjästä. Voi sitä turhautumisen määrää kun halusit kertoo hyvän jutun, muttei kenenkään kanssa ollu yhteistä kieltä, tai kun ei ymmärtäny yhtään mitään mistään mitä muut puhu:D  Tai sitä kurjuutta kun olit kipeenä ja halusit vaan oman äidin, jolle voi valittaa maailman ääriin siitä kuinka maailma potkii päähän. Tollaset pienet asiat ainakin mulla pisti ärsyttään, ja totta kai näitä on vieläkin... 

 

Oon myös ite miettiny, että onko nää 3 kuukautta muuttanu mua ja oon tullu siihen tulokseen, että on ja paljon. Vaikka se perus Anniina onkin se sama, niin arvot ja kaikki muuttaa itseensä päivä päivältä. Suoraan sanottuna olin ennen suht mukavuudenhalunen ihminen :D Mulle hirveen tärkeetä oli saada se oma aika, että kukaan ei häiritse ja saan olla oikeesti täysin yksin. Ja ne sellaset omat rutiinit ja pikku asiat, että missä järjestyksessä mikäkin on ja mihin meen ja millon. Voisin sanoo, että täällä oikeestaan kaikki nää on aikalailla kaikonnu. Tiiättekkö esim. kun meette 2 viikon reissulle ulkomaille ja sitten tuutte kotiin, niin se oma sänky tuntuu maailman parhaalta paikalta? Täällä nukkuu jonkun tuntemattoman tytön sängyssä ihan kun omassaan ja se on ihan ok. Tää on niin vaikee selittää, mut i hope you got the point?:D

                                                                                  

Sillon kun tulin tänne niin joku sano että "on totuttu ajatteleen, että vaihtovuosi on se viimenen vuosi nuoruudesta, mä sanoisin mielummin että se on se ensimmäinen vuosi aikuisuudesta." Vaikka mä nyt vieläkin käyttäydyn kun mikäkin tarhaikänen välillä, niin toi on toisaalta totta :D mm. eilen mentiin shoppaileen Caron kanssa, ja tiiättekö minkä kassin kanssa tulin kotiin? Apteekin. Saatiinkin hyvät naurut kun monen tunnin shoppailun jälkeen kummaltakin oli huvennu melkein se 50 euroo, mutta kaikki vaan apteekkiin. Mikä hassu fiilis kun tutkittiin tunti hintoja ja vertailtiin hammasharjoja ja siteitä kun mitkäkin perheenäidit. Täällä siis kaikki hygieeniatuotteet myydään "drugstoreissa" :) Ei tarvinnu kun hammarharja, pompuloita, pari rasvaa, dödöö, shampoota ja tamppoonia ostaa niin sinne meni sekin raha että hujahti. Welcome to the exchange student life!

Yritin miettiä, että mitä mä ite halusin sillon tietää kun mietin vaihtoon lähtöö, muttei nyt tuu taaskaan mitään mieleen:D Ainakin sitä mietin, että minkälaista se vaihtariarki on? Eihän se oikeesti voi olla niin hohdokasta kun aattelee. Mutta kyllä se oikeestaan on... Vaikka onkin niitä paskoja päiviä ja niitä tunteita joita vaan vaihtari voi ymmärtää, niin on tää upeeta. Vieläkin jokaikinen päivä, mun on pakko pysähtyä ja ihan vaan todeta että hei, mä oon Brasiliassa. Muut puurtaa Suomessa kylmässä ja pimeessä opiskelujen äärellä, mitä mä teen? Käyn koulussa, jossa mun ei tarvii tehdä yhtään mitään. Ei stressin häivää. Nautin auringosta ja lämmöstä koko ajan. Nukun paljon ja vietän aikaa kavereiden kanssa. Viikonloput pelkkää juhlimista. Aina kun tulee vähänkin huonompi fiilis, niin rupee vaan kelaa että haluisinko muka mielummin olla Suomessa? Ei ei ei ei, en haluais. Kaikille jotka vähänkin empii, että lähteekkö vai eikö, niin todellakin! Vaikka tässä jonkun mukaan menettääkin vuoden, niin mä sanoisin mielummin että tässä voittaa vuoden. :) En vois olla tyytyväisempi siitä, että oon täällä.



Okei nyt oli niin tyhjänpäivänen postaus, ettei päätä eikä häntää:D Mun vaan tekis mieli selittää kaikki fiilikset niin perinpohjasesti kun voi, mut näköjään se on mahdotonta. Varsinkin tälleen keskellä yötä (kello 2.32) tulee eniten näitä ajatuksia jotka on pakkko saada jakaa johonkin! Anyway, toivottavasti joku saa näistä jotain irti ja kenties apua jos ite on miettiny vaihtoon lähtöö :> Olis myös kiva tehdä kysymyspostaus, jos joku haluaa vastauksia johokin, kun ei sitä ite osaa keksiä että mitä muut haluaa tietää ja kuulla kun monet asiat täällä on itelle jo niin arkipäiväsiä. Joten kysykää rohkeesti ja kommetoikaa, id like to help you as much as possible :) Mutta nyt suihkuun ja nukkumaan! Huomenna se kuulusa perjantaaaai ja suuret suunnitelmat ;) Ps. Laitoin vähän tän hetken suosituimpia ja soitetuimpia biisejä tonne väleihin. Lähinnä vaan sertanejo musaa, mut tota kuunnellessa ei voi olla hymyilemättä! :D

Boa noite!

Muito feliiiiiiz!

Tiiättekö niitä päiviä kun kaikki menee täysin pieleen ja just niin päinvastasesti kun oot suunnitellu? Musta tuntuu et näitä on aika usein, mut tänään on ihan vastakohta tälle. Oon vaan niin fiiliksissä kaikesta, että tätäkin kirjottaessa hymyilen täällä suupielet kattoo ylempänä, eikä vaan pysty lopettaan :D



Tää viikko on hujahtanu taas melkeinpä puoli väliin ennekö oon kerenny ees huomaan, Vietettiin tosiaan loma sielä rantatalolla, joka oli tosi huippua Keli ei oikein suosinu, vaan oli me melkein koko ajan pilvistä, niin ei tullu rannalla vietettyä ihan hirveesti aikaa. Kyllä me sielä joka päivä käytiin ja pääsin pitkästä aikaa mereen puljaan moneks tunniks. Muuten vaan syötiin ja nukuttiin ja käveltiin paikallisille rantakaduilla :) Lauantai-iltana mentiin Caiobaan, eli yhelle tykätylle rannalle. Syötiin ja naurettii pitkälle yöhön ja palattiin sitten myöhemmin takasin Ipanemaan. Meitä oli siis tosiaan meidän perhe, eli minä, pikkusisko, isoveli, vanhemmat, äitin sisko ja sen lapsi, plus vielä isän sisko ja sen lapsi ja avomies. Parina päivänä tuli vielä muitakin sukulaisia, niin koko ajan oli kyllä talossa elämää:D Mulla tosin meni toi niin rennoissa merkeissä, että heräsin aina yhden aikaan söin, nukuin rippumatossa parin tunnin päikyt, kävin makoilemassa rannalla ja syömässä churroja, otin suihkun, nukuin taas vähän ja illalla aina lähettiin johonkin. Eli kaikenkaikkiaan aika bueno viikonloppu! (ps. söin rapuja ja kaiken maailman mereneläviä, eikä tarvii kyllä uudestaan syödä:( )













Maanantaina olin vähän huonovointinen, niin skippasin suosiolla koulun. Iltaa kohden oli kuitenkin jo parempi olo, niin kaveri M tuli hakeen mut ja mentiin sen luokse leipoon muffinsseja ja hengaileen.Siinä menikin sit jo koko päivä ja kello oli niin paljon, ettei muuta kerennykkään touhuun. Eilen menin kouluun heti 7.30 (OLIN AJOISSA!!!) ja koulun jälkeen portugalin tunnille. Siitä vielä Axellen kanssa salaateille ja kotia kohti :) Oli kuitenkin niin mahtava ilma, ei liian kuuma eikä kuitenkaan kylmä, niin soitin yhelle lähistöllä asuvista kavereista ja mentiin vielä parin tunnin kävelylle. Iltasin tää kaupunki on vaan niin kaunis, että voisin suurinpiirteen asua tuolla puistoissa!! Kotiin kun saavuin niin päätin, että en kyllä enää avaa konetta, koska siinä menis ainakin se pari kolme tuntia :D Joten jee, olin nukkumassa jo puolenyön jälkeen!

Aika nättiä, eikö? ;)

Entä tänään? Maailman paras päivä! :D En tiiä mikä tässä niin hyvää on, ehkä vaan yksinkertasesti kaikki. Heräsin taas kuudelta, ja kaveri tuli hakeen mut 7 autolla ja ajettiin yhteen raflaan syömään aamiaista. Miten paljon tälläset arjen pikku muutokset voi piristää? Sen jälkeen sainkin kyydin suoraan kouluun ja sen pari tuntia kerkesin oleen, kunnes muilla alko kokeet. Joten pääsin ulos koulusta jo 10.30 (saanko myöhemmin ihan vähän vaan kritisoida tätä näiden koulujärjestelmää? miten hiton hankalaks voidaan kaikki tehdä?). Tulin kotiin siis 11 aikaan ja mun kylppärin seinälle oli vihdoin ilmestyny koko seinän kokonen peili! :D kuinka diivalta kuulostan kun sanon tän, mutta oon ollu niiin ongelmissa kun aina joutuu meneen kaks kerrosta alaspäin kun haluaa meikata ja muutenkin kaikki tavarat ja vaatteet ja kaikki on ihan eri paikoissa. Tää helpottaa mun elämää niin paljon että oli pakko kiljua ilosta ja saada muutama outo katse host-veljeltä.

Mutta nyt makailen vielä hetken auringon paahteessa ja lähen takasin keskustaan. Vuorossa olis manikyyriä, vähän shoppailua ja muutama kupponen kahvia :) ADIOOS!

mitä sinulle kuuluuuu?

Heipsan!

Tänään on ollu täysin tavallinen päivä, eli ei mitään hirveen ihmeellistä kertoilemista. Aamulla oli tarkotuksena mennä 7.30 kouluun, mutta koska väsymys otti vallan niin menin sitten vasta 9.10 alkavalle tunnille. Oon nyt joka päivä tottunu herään siihen kun aurinko porottaa kaikista ikkunoista ja luulee kuolevansa kuumuuteen, mutta tänään olikin vähän synkempää ja kylmempää :( Huom, kylmällä tarkotan niinkin kylmää kun +25. Tuli kyllä toisaalta ihan tarpeeseen, meinaan toi 4 kertaa päivässä suihkussa käyminen ja hiestä märkänä 24/7 oleminen alko jo käymään vähän tukalaks.:D meidän talo kun on täysrempassa, niin ilmastointi tai hyvä ilma ei oo oikeen osuva käsite.

Koulu oli taas yhtä kiinnostavaa kun joka päivä. Paitsi että mä en nukkunu tänään! Käytin ajan mm. lukemalla ihmisten tekstiviestejä ja yrittämällä suomentaa niitä, tekstailemalla muille vaihtareille ja muuten vaan höpöttämällä kaikille kaikesta maan ja taivaan väliltä, niin ettei kukaan varmastikkaan pystyny keskittyyn :D
Huomenna on siis feriado, eli vapaapäivä. En nyt taas tiiä miks, kun näitä on harva se viikko. Osu kyllä ihan oikeeseen kohtaan, en meinaan milläään oliskaan jaksanu mennä kouluun huomenna. Lähetään tunnin päästä kohti rantataloo ja vietetään sielä seuraavat kolme päivää. En pistä yhtään vastaan pitkään nukkumista, rannalla makoilua ja auringon palvomista. Johan oiskin korkee aika saada kunnon bruna pintaan :)
Ainiin mulla jäi tän päivän ketominen kesken. Koulun jälkeen käytiin hakeen mäkkäristä top sundayt, ja talsittiin portugalin tunnille. Tällä kertaa oli ihmeen rento tunti ja väsättiin pareittain dialogeja, joissa piti olla 40 puheenvuoroo... Puolessa tunnissa oltiin saatu 3 aikaseks, kun mulla ei toi keskittyminen oo sitä parasta luokkaa D:



Tunnin jälkeen käppäilinki taas sen 25 minsaa bussipysäkille ja samassa bussissa sattu oleen mun host-iskä. Bussimatka taas kesti ja kesti, niin kun  aina. Tällä kertaa sen takia et monta poliisiautoo oli katkassu tien ja venaili rynnäkkökivääreineen ympäri katua. Suomessa jos oisin tollasen tilanteen nähny, niin luultavasti olisin itkeny ja ristiny käteni, että älä anna mun kuolla vielä, mut täällä on niin tottunu näkeen kaikenlaista, että vääntää vaan musiikkia kovemmalle ja miettii että mitä sitä söis tänään:D Käytiinkin sit iskän kanssa hakeen marketista tuoreita sämpylöitä ja pullaa ja kaikennäköstä. Täällä varmaan päivän paras hetki on tossa 6 aikaan, kun juodaan aina kahvia ja syödään leivoksia ja voileipiä ja ties mitä.
Mulla on nyt hirvee into kirjottaa, mutta pakko vissiin lähtee pakkaileen biksut ja aurinkolasit kassiin ja juosta autolle ettei noi vaan unohda mua! Viimeks kun oli loma ja lähettiin rannalle, niin se matka kesti sen 8 tuntia  vaikka olis tarkotus kestää vaan 2, niin nyt jo kauhulla ootan että mitä tästä tulee:D Ei vais, musta on ihan kiva istuskella autossa ja katella maisemia.




Ainiiin vielä yks juttu! Haha, oon saanu niin hyvää kommenttia tänään kun oon nilkuttanu koko päivä. Toissayönä söin mun huoneessa ja päätin sit hiipiä alakertaan ihan hiljaa viemään astioita. Arvaatkaa onnistunko kaatuun rappusissa niin, että kasi ja jalka auki....Kuulin vaan kun kaikki aukas ovensa että mitä ihmettä täällä tapahtuu, mut siinä vaiheessa olin jo hiipiny vessaan piiloon, kun en halunnu huolestuttaa ketään :D Aamulla heräsin silleen, etten pystyny astuun tällä jalalla ollenkaan, ja päätin jäädä kotiin nukkuun. Host-mama kysykin sit et kuulinko mä hirveen rymähdyksen yöllä. Eeen tietenkään, mitä muka tapahtu? Myöhemmin se huomas mun verisen kyynärpään niin oli pakko sanoo että joo, vähän lemasin tossa portaissa, mutta TUDO OTIMO, eli kaikki mahtavasti :D nyt se on vaan turvonnu ja siinä on iso epämääränen paise. Taidan käydä ostaan laastareita ja putsata vähän, niin thats it, koska nyt pystyn jo suurinpiirteen kävelee hyvin.
Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille! Nauttikaa Suomalaisia herkkuja munkin puolesta tänä viikonloppuna, koska mun tekee ihan hirveeeesti mieli :)
Beijos!

voltei

Yks ilta nappasin kotimatkalla, kun oli niin nätti taivas :)

Viime kerrasta on jo vierähtänyt niin pitkä aika, että eiköhän olis jo korkee aika ruveta kirjottaan? Mulla on ollu ihan hirveesti asioita mielessä ja kauheesti kaikkee mikä olis kiva jakaa, mutta ei oo sopivaa inspistä vielä löytyny. Mutta nyt, mun on pakko saada jatkaa kirjottamista ja toivottavasti sielä päässä vielä joku ihana jaksaa lueskellakkin, vaikka mun tauko venähti ihan kohtuuttoman pitkäks :)

Oon nyt istunu tässä tunnin miettimässä, että mistä alottais. Kolmessa kuukaudessa on tapahtunut niin hirveesti asioita, että yksittäin on turha alkaa tarinoimaan :D Joten ehkä mä vaan kerron nyt aluks fiiliksiä näiltä kuukausilta, ja jatkan myöhemmin sitten sitä selostamista siitä arkielämästä...

Parhaat vaihtiskamut: Axelle ja Marie Belgiasta, Anne Kanadasta ja Kibele Turkista.

Mulla on menny kaikenkaikkiaan ihan loistavasti täällä. Oon nyt mun toisessa perheessä, johon vaihdoin viime perjantaina. Lähtö ekasta perheestä oli haikee ja koko perhe, isää myöten itki. Hassua, että Suomesta lähtiessä lähinnä nauratti ja täällä on tunteet niin herkässä, ettei tarvii paljoo tunteilla niin johan itkettää. Lähtö meni kuitenkin hyvissä tunnelmissa, kirjotin mun perheelle kirjeen jonka jätin sit mun huoneen pöydälle. Tää mun uus koti on kylläkin vaan parin hassun kilometrin päässä, eli tullaan varmasti näkeen paljon, mutta silti kuitenkin eri asia, kun ei vietetä enää 24 tuntia vuorokaudessa yhessä.
Tässä mun uudessa perheessä on siis äiti, isä, isoveli 23 vee ja pikkusisko 6 vee. Oon ihan täysin rakastunu mun host-sisarukseen :D tässä vaiheessa kaikki varmaan ajattelee että veljeen, mutta ei, vaan Manuun eli pikkusiskoon. Se on niiiin lutunen ja söpö pieni tyttö, ettei sen seurassa vaan pysty oleen huonolla päällä. Kuinka moni teistä pisti kajaalia, luomiväriä ja huulipunaa melkeinpä joka päivä? Maailman hellyyttävintä kattella, kun yks ahertaa peilin eessä suu mutrussa meikkaamassa itteensä. Hahah pitää napata kuva mahdollisiman pian, niin näätte kuinka söpöläinen se on.! Niin ja isoveli, mahtava on sekin :) Ollaan käyty yhessä salilla ja usein se jaksaa heittää mut kouluunkin, joka helpottaa kummasti mun aamuja. Kuuma kahvi ja aamupala on pöydässä oottamassa jokaikinen aamu :D en valita. Suomessa oon tottunu siihen, että kotona on aina lapsia, mutten oo tajunnu kuinka paljon ne tuo "elämää" taloon. Oon myös tottunu asuun isoveljen kanssa, niin ehkä nää kaks saa mulle sellasen kotimaisen tunteen? Ja tottakai vanhemmatkin on ihan huippuja. Jotenkin ihanan lämpimiä ja aitoja ihmisiä. :) Täällä Brasiliassa aidot ihmiset on aina vähän kiven alla...

Você fala portugues? Puhutko jo portugalia? Tässä on ehkä se eniten kysytty kysymys. Mun portugali on kokenu kovia ylä- ja alamäkiä :D Meillä Curitiban vaihtareilla on siis 2 kertaa viikossa portugalin tunti, tiistaisin ja torstaisin.Sen lisäks opiskelen joskus yksinäni (harvoin kylläkin nykyään.....) ja täällä kotona puhutaan pelkästään portugalia, kun kukaan ei osaa ollenkaan englantia. Olin oikeestaan aika innoissani tulossa tänne, kun tiesin että nyt pakollakin oppii. Ekassa perheessä yritettiin puhua portugaliks, mutta sit tuli joku niiiiin hyvä juttu mieleen että "LET ME TELL YOU IN ENGLISH, PLEEEASEE". Siihen se sitten aina 5 minuutin jälkeen kaatu :D Anyway, ymmärrän jo suht hyvin, mutta puhuminen on se vaikeempi osa. Oikeestaan se riippuu hirveesti ihmisestä kenen kanssa puhuu... en tiiä miks, mutta joskus ymmärrän kaiken ja pystyn keskusteleen pitkäänkin, mutta joskus en tajua sanan sanaa. Esim. koulussa oppitunneilla, en ymmärrä vieläkään melkein mitään. Sanoja sieltä täältä, mut se puhetahti on niiin nopee, että kuulostaa lähinnä ihan epämääräseltä mongerukselta. Tossa parin kuukauden kohalla mulle tulikin sellanen pieni turhautuminen...tai no aika isokin turhautuminen. Miks hitossa kaikki muut oppii nopeemmin kun mä, vaikka opiskelen enemmän ja yritän? Miks en vaan ymmärrä? Koulu jaksaa muistuttaa mua et kuinka pitäs oppia nopeemmin ja blabla, mutta minkäs teet jos parhaas yrität, muttei nappaa? :D Loppujen lopuks päätin, että antaa ajan kulua ja opin sitten kun opin. Nyt menee jo vähän paremmin, mutta paljon työtä tässä vielä on. Tosin onhan mulla melkein se 9 kuukautta vielä jäljelläkin?

Ja sitten se kaikista huonoin osuus.... koulu. Voisin sanoo että mä vihaan koulua täällä :( Vaikka niin vihaa kaikki muutkin vaihtarit. Se on aivan äärettömän tylsää, turhaa, väsyttävää.... Onhan sielä tottakai kavereita, eli jotain hyvää, mutta yleensä sinne meno on ihan täyttä pakkopullaa. Yleensä mun perus koulupäivä menee suunnilleen näin:
7.30 - 8.20 surffaan kännykällä netissä, luen meilit, muutamat blogit ja facebook uutiset.
8.20 - 10.00 nukun ekat päikkärit.
10.00 - 10.20 tauko. Yleensä ulkona aurungossa makaamista ja muitten luokkien kans jutskailua.
10.20 - 12.00 yritän opiskella:D tai sit vaan mietin lauseita ja kirjotan ylös kaikki sanat mitä en tiiä, niin joku sit suomentaa ne mulle.
12.00 - 12.50 päikkärit part. 2.
12.50 KOTIIN.

Miltä kuulostaa? :D Tiiän etten sais valittaa, kun muilla on super stressit koeviikoista ja jotkut joutuu oikeesti opiskeleen, mutten vaan pysty tykkään tästä koulusta. Opettajilla on tyhmä tapa vertailla meitä vaihtareita ja oon muutamaan otteeseen vaan joutunu hymyileen kun olis tehny mieli kertoo muutama totuus vaihtarielämästä. Viime viikolla yks opettaja meni vähän liian henkilökohtasuuksiin, niin vauhkosin hetken suomeks niin asia oli loppuunkäsitelty. Muutamaan kertaan on myös pitäny muistuttaa että hei, oon ollu täällä 3 kuukautta, en voi puhua täydellisesti. Te kaikki ootte opiskellu 7 vuotta englantia, ettekä ymmärrä niin yksinkertasta kysymystä kun 'how are you', eli älkää oottako mun puhuvan portugalia näin lyhyessä ajassa.

Pahoittelut maailman sekavimmasta postauksesta, mutta oli pakko päästä jotenkin taas alkuun :) iskin tähän vaan täysin random kuvia, mutta laitan myöhemmin lisää ees pienillä stooreilla varustettuina. Mun pitää mm. jakaa teidän kanssa matka Paraguayhin ja Argentiinaa, Halloween, kohtaaminen Michel Telon kanssa, yllätystörmäys suomalaisten kanssa, arkielämää Curitibassa plus satatuhatta muuta asiaa, mitä en nyt muista :D Kello on tosiaan puol kaks yöllä ja mun herätyskello soi joka aamu 5.50. Olin jo menossa nukkumaan mut sitten jäin kuunteleen sadetta ja tuli ihan yllätysinspis kirjottaa. Tää viikko on ollu ihan ennätyskuuma normi lokakuuhun nähden...tänään ja eilenkin se +35 meni hyvin rikki. Ainiin, muistuttakaa että kerron myös tosta kuumuudesta! Se ei oikeesti ookkaan aina niin hehkeetä kun luulis:D
Hyvää yötä! <3